Lukusuunnitelman tekeminen

20.11.2023
  • Lukio ja yo

Hyvä lukusuunnitelma tukee opiskelumenestystäsi ja auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi. Suunnitelman tekeminen ja sen noudattaminen auttavat myös vähentämään stressiä – voit keskittyä opiskeluun ja ansaittuun vapaa-aikaan täysillä!

Tee siis lukusuunnitelma ylioppilaskirjoituksiin tai pääsykokeisiin valmistautumista varten. Kerromme tällä sivulla keskeisimmät asiat, jotka suunnitelman tekemisessä kannattaa ottaa huomioon.

TEHTÄVÄ:

Tee itsellesi lukusuunnitelma! Lue ensin alla olevat vinkit sekä malliesimerkki. Tee tämän jälkeen oma lukusuunnitelmasi yo-kokeisiin esimerkiksi exceliin tai valmiiseen lukusuunnitelmapohjaan.

Lataa lukusuunnitelmapohja

Huomaa, että jokainen opiskelija on yksilöllinen, joten tee suunnitelmastasi rohkeasti itsesi näköinen. Ota siis suunnitelmaa tehdessäsi huomioon oma tavoitetasosi, sinulle sopivat opiskelutekniikat ja muut arjen aktiviteettisi.

Pohdi lukusuunnitelmaa laatiessasi seuraavia asioita:

  • Mikä on tavoitteeni?
  • Montako tuntia viikossa ehdin ja haluan opiskella?
  • Onko aikatauluni realistinen?
  • Muistinko varata aikaa tauoille opiskelun lomaan?
  • Onko aikaa myös kertaamiselle?
  • Onko lepäämiselle ja vapaa-ajalle riittävästi tilaa?

1. Päätä, minkä verran aiot opiskella

Olemme huomanneet, että opiskelija pystyy yleensä opiskelemaan tehokkaasti 25-35 tuntia viikossa. Tästä tuntimäärästä on vähennetty kaikki tauot. Oppiminen edellyttää myös lepoa ja palautumista, joten jos teet viikon aikana töitä vaikkapa 5 tuntia, vähennä tämä aika opiskeluun käytettävissä olevasta ajasta.

Jos et pysty aloittamaan heti täysipainoista valmistautumista, aloita opiskeleminen pienemmällä tuntimäärällä. Jo 10-15 tuntia opiskelua viikossa tukee edistymistäsi merkittävästi.

2. Tauota ja luo rutiini

Jos olet aamuihminen, aloita opiskelu aikaisin. Jos esim. klo 8.30 on sinulle liian aikainen, voit aloittaa klo 9.30 ja opiskella hieman myöhempään iltapäivällä. Tärkeintä on, että aloitat ja lopetat joka päivä samaan aikaan. Pitkäkestoisessa opiskelussa rutiinit ovat tärkeitä!

Suosittelemme opiskelemaan 50 minuuttia kerrallaan ja pitämään aina tämän jälkeen 10 minuutin tauon. Päivään kannattaa sisällyttää myös 30-60 minuutin ruokatauko. Tätä pidempi tauko ei enää auta keskittymiskyvyn palautumisessa.

Aktiiviseen opiskeluun varatun ajan tulee olla häiriötöntä ja puhelinta kannattaa käyttää vain tauoilla. Kun laitat puhelimen heti opiskelun alussa sivuun, siitä tulee sinulle rutiini. Hyvä lukurutiini ja aktiivinen ote opiskeluun ehkäisevät turhautumista ja keskityt opiskeluun paremmin – ja opit! Samalla olet motivoituneempi ja opiskelu on mielekästä. Esimerkiksi yo-kirjoituksiin valmistautuessa kannattaa opiskella kahta eri yo-ainetta yhden päivän aikana. Jos opiskelee useampaa ainetta saman päivän aikana, ei pääse välttämättä yhdessäkään aineessa hyvään vauhtiin.

Kevyt liikunta ja lihasten aktivointi taukojen aikana kannattaa, koska se aktivoi verenkiertoa koko kehossa, myös aivoissa.

3. Kertaus on tie kohti parempaa arvosanaa

Kertaamalla säännöllisesti muistat oppimasi vielä pitkänkin ajan kuluttua. Yo-kirjoituksiin tai pääsykokeisiin valmistautuminen on erilaista kuin jaksokokeeseen opiskelu. Aihealueet ovat laajempia, niitä on huomattavasti enemmän ja siten valmistautuminenkin kestää pidempään.

Jos esimerkiksi kertaat kevään yo-kirjoituksiin opiskellessasi fysiikan ensimmäisen kurssikirjan joulukuussa, on sen lukemista kulunut jo lähes kolme kuukautta ylioppilaskirjoituksiin mennessä. Kertaa siis valmistautumisen aikana jo opiskelemiasi asioita, jotta ne jäävät pitkäaikaiseen muistiin. Lukusuunnitelmaan kannattaakin varata aikaa myös kertaamiselle. Voit kerrata esimerkiksi maanantaiaamun ensimmäisenä tuntina tehdä pikaisesti ne asiat, joita opiskelit perjantaina.

4. Esimerkki lukusuunnitelmasta

Esimerkin lukiolainen kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa kolme ainetta, matematiikan, äidinkielen ja englannin. Lukiolainen saa matematiikasta eniten pisteitä jatko-opiskelupaikkaan, ja se on myös hänelle näistä vaikein aine. Opiskelija on päättänyt opiskella viitenä päivänä viikossa (ma-pe). Viikonloput hän pitää vapaana.

  • Päivät kannattaa aloittaa vaikeimmalla aineella ja lounaan jälkeen vaihtaa helpompaan aineeseen. Tässä esimerkissä opiskeltaisiin matematiikkaa joka aamupäivä.
  • Äidinkieltä lukiolainen opiskelee kahtena iltapäivänä.
  • Koska englanti tuntuu lukiolaisesta hieman vaikeammalta kuin äidinkieli, hän opiskelee sitä kolmena iltapäivänä.
  • Hän on päättänyt aloittaa opiskelun joka päivä klo 9.
  • Opiskelua on yhteensä 30 tuntia viikossa (tauot mukaan lukien).

Jos sinulla on vielä keskeneräisiä lukiokursseja, voit helposti silti soveltaa tätä mallia. Mikäli sinulla on koulua esimerkiksi klo 9-14, pidä sen jälkeen tauko ja opiskele myöhemmin iltapäivällä tai illalla 1-2 tuntia sitä ainetta, jossa tarvitset eniten kertausta.

Aloita vähemmän kertausta tarvitsevien aineiden opiskelu, kun sinulla ei enää ole keskeneräisiä lukiokursseja. Muista, laskea myös lukion kertauskurssilla tehdyt opiskelut mukaan viikon opiskelumäärään.

Esimerkin lukusuunnitelma voisi näyttää tältä:

Laadi itsellesi lukusuunnitelma. Tästä saat lukusuunnitelmapohjan!

Apua kirjoituksiin valmistautumiseen?

Yo-kertauskursseillamme saat omaan tasoosi ja tavoitteisiisi sopivaa opetusta sekä apua opiskelu-urakan suunnitteluun. Kursseilla voit opiskella matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa. 

Yo-kurssimateriaalimme soveltuvat erinomaisesti myös itseopiskeluun. Mafynetti huolehtii riittävästä kertaamisesta ja näet jatkuvasti miten kehityt. Kertausmateriaaleja on saatavilla äidinkieleen, matematiikkaan, fysiikkaan, kemiaan, biologiaan, yhteiskuntaoppiin ja historiaan.

Tilaa yo-kertausmateriaaleja  Ilmoittaudu yo-kertauskurssille