Lähtötason ja harjoitteluajan vaikutus sisäänpääsyyn
MAFY-valmennuksen lääketieteellisen valmennuskursseilla vuoden 2019 sisäänpääsyprosentti oli 29,7 prosenttia. Niillä hakijoilla, jotka eivät olleet asiakkaitamme, sisäänpääsyprosentti oli vain 7,4 %. Tämä tarkoittaa, että kurssilaistemme sisäänpääsyprosentti oli 4,0-kertainen muihin kuin MAFY:laisiin verrattuna.
Tilastolukuna sisäänpääsyprosentti voidaan ymmärtää myös siten, että todennäköisyys päästä sisään MAFY:n kurssilla yhdellä yrityksellä oli 29,7 prosenttia. Kannattaa kuitenkin muistaa, että henkilökohtainen onnistumistodennäköisyytesi voi erota tästä suuresti riippuen lähtötasostasi ja harjoitteluun käyttämästäsi ajasta. Jos aloitat pääsykokeeseen valmistautumisen pääsykoevuoden tammikuussa ja lähtötasosi pääsykoeaineissa on hyvä, todennäköisyytesi päästä sisään yhdellä yrityksellä on huomattavasti korkeampi – suuruusluokkaa 70-80 prosenttia. Toisaalta, 70 prosentin todennäköisyyteen pääset myös keskimääräisellä lähtötasolla, jos olet valmis tarvittaessa yrittämään sisäänpääsyä kahdesti.
Vuosilta 2013-2014 laadimme tilaston, jossa tutkimme sisään päässeitä kurssilaisia ja niitä, jotka eivät päässeet, mutta tulivat uudestaan kurssille seuraavana vuonna. Todennäköisyys päästä sisään oli 69,6 prosenttia, jos oli valmis tarvittaessa uusimaan kurssin. Jos et ole ollenkaan valmis luovuttamaan, sisäänpääsysi on pidemmän ajan kuluessa käytännössä varmaa. Toki useamman vuoden yritys vaatii huomattavaa sitkeyttä.
Tarkoittaako tämä sitä, että jos on heikko lähtötaso, täytyy yrittää kolme kertaa? Ei tarkoita. Joka vuosi Mafyn kursseilta pääsee sisään ihmisiä, jotka lähtevät ns. ”lähes nollatasolta”, eli eivät ole esimerkiksi opiskelleet aiemmin ollenkaan fysiikkaa ja kemiaa tai vain pakolliset kurssit niistä. Osa näistä ihmisistä on toki poikkeuksellisen nopeita oppijoita, mutta eivät kaikki. Työtunnit vaikuttavat valtavasti ja myös onnella on uskomattoman suuri merkitys. Vaikka pärjäisi viimeisissä harjoituskokeissakin vielä huonosti, niin pieni joukko kurssilaisia pääsee joka vuosi sisään myös siten, että pääsykoe vain sattuu menemään todella hyvin. Tämä on mahdollista, kun yrittää täysillä, vaikka olisi altavastaaja. Vaikkakin harvinaisia, nämä nousut ovat aivan uskomattoman suuria, eli esim. harjoituskoetuloksiltaan heikoimmasta 40 %:sta pääsi useita ihmisiä sekä hammaslääketieteellisiin että yleislääketieteellisiin.
Ovatko mahdollisuudet yhdellä yrityksellä siis todella pienet, jos lähtötaso on keskimääräistä heikompi tai käyttää pelkästään itseopiskelumateriaalia? Vastaus on taas jyrkkä ei. Kaikki edellä esitetyt luvut ovat keskiarvoja ja omalla toiminnalla on suuri vaikutus yksilön suoriutumiseen. Mafynetillä opiskeluun käytetty aika ratkaisee paljon. Jos lääkishakija harjoitteli Mafynetillä 100 tuntia, hänen onnistumistodennäköisyytensä yhdellä yrityksellä oli 8 %. Jos hän harjoitteli 550 tuntia, mahdollisuus yhdellä yrityksellä oli 43 %. Ja tämä tilasto koski kaikkia Mafynetin käyttäjiä, joista valtaosa oli itseopiskelijoita! Eli olennaisinta on, kuinka paljon Mafynettiä käyttää, eikä se opiskeleeko sillä itsenäisesti vai ei. Ja mitä sitkeyteen tulee, jos harjoittelee kolmeen kokeeseen, kuhunkin 550 tuntia on onnistumismahdollisuus aivan muuta kuin aiemmin mainittu 70 %, joka koski kaikkia kolme kertaa yrittäneitä!
Lähi- ja etäkurssilaistemme tukena ovat myös MAFY-valmennuksen kouluttamat opiskeluvalmentajat, jotka ovat itse lääketieteelliseen hyväksyttyjä opiskelijoita. Opiskeluvalmentajan tuki on osoittautunut useilla kurssilaisillamme ratkaisevaksi sisäänpääsyyn vaikuttavaksi tekijäksi, sillä opiskeluvalmentaja auttaa muun muassa hallitsemaan koejännitystä ja laatimaan tehokkaan lukusuunnitelman.