Valintakoe F harjoituskokeet
Täältä löydät harjoituskokeidesi aikataulut ja koeanalyysit
Tietoa harjoituskokeista
Tältä sivulta löydät niin kokeiden aikataulut kuin harjoituskoeanalyysitkin. Kevään aikana tehdään yhteensä 6 harjoituskoetta yhteisessä aikataulussa. Näistä harjoituskokeista julkaistaan koeanalyysi, jonka avulla pystyt tarkastelemaan omaa ranking-tulostasi sekä seuraamaan omaa kehitystä.
Harjoituskoepäivät
Harjoituskoe julkaistaan Mafynetissä aina viikkoa ennen aikatauluun merkittyä harjoituskoepäivää. Tee harjoituskoe viimeistään annettuna koepäivänä.
Harjoituskokeen tulosanalyysi julkaistaan viimeistään aina harjoituskoepäivää seuraavana keskiviikkona klo 16 mennessä. Tee harjoituskokeet annetun aikataulun mukaisesti. Jos vanhempia kokeita on vielä tekemättä, kannattaa ne jättää väliin ja keskittyä kokeeseen, joka on aikataulussa seuraavana.
Harjoituskokeiden aikataulut
- Harjoituskoe 1: tee viimeistään 8.3.2026
- Harjoituskoe 2: tee viimeistään 29.3.2026
- Harjoituskoe 3: tee viimeistään 12.4.2026
- Harjoituskoe 4: tee viimeistään 26.4.2026
- Harjoituskoe 5: tee viimeistään 10.5.2026
- Harjoituskoe 6: tee viimeistään 24.5.2026
Harjoituskoeanalyysit
Tähän julkaistaan kokeiden tulosanalyysit viimeistään kutakin koepäivää seuraavana keskiviikkona klo 16 mennessä. Tutustu myös analyysien lukuohjeisiin alempana.
Analyysien lukuohjeet
Tutustu analyysien lukuohjeisiin, jotta saat parhaan hyödyn irti harjoituskoeanalyyseista! Ohjeista selviää mm. paras tapa vertailla edistymistä hakuvuoden aikana.
Tärkein osa: Sisäänpääsyraja ja oma suhteellinen tuloksesi
Sisäänpääsyraja on hyvä arvio pistemäärästä, jolla saisi opiskelupaikan, jos harjoituskoe olisi ollut oikea valintakoe. Sisäänpääsyrajat on määritetty testauksen ja vertailun avulla siten, että ne ovat jokaisessa harjoituskokeessa yhtä vaativat ja vastaavat sitä vaikeustasoa, jolla edellisen kevään valintakokeessa olisi päässyt sisään eri hakukohteisiin.
Vertaamalla omaa tulostasi sisäänpääsyrajaan näet taitotasosi tällä hetkellä. Kevään aikana opit ja pääset lähemmäksi sisäänpääsyrajaa – voit jopa ylittää sen jo ennen pääsykoetta!
Miten hyödynnät sisäänpääsyrajaa?
Laske jokaisesta kokeesta suhteellinen tuloksesi: Omat pisteesi jaettuna sisäänpääsyrajalla kertaa 100 %. Jos esim. omat pisteesi ovat 19,9 ja sisäänpääsyraja 28,43, niin suhteellinen tuloksesi on 19,9/28,43 * 100% = 69,9%. Suhteellinen tulos kertoo, että sinulla on vielä noin 30 prosenttiyksikköä matkaa sisäänpääsyrajaan. Piirrä suhteellisista tuloksista edistymiskuvaaja vihkoosi! Katso kaksi esimerkkiä alta.
Huomaa seuraavat asiat!
- Älä lannistu, jos suhteellinen tuloksesi tulee välillä alaspäin. Sattumalla on myös yllättävän suuri merkitys koetuloksiin. Opit kuitenkin koko ajan uutta, kun teet pitkäjänteisesti töitä.
- Oppimiselle on tyypillistä, että tulokset näkyvät viiveellä, ja joskus parannusta voi joutua odottamaan parikin kuukautta! Näin pitkän odottelun jälkeen tosin tulokset saattavat ponnahtaa nopeasti ylös – joskus vasta itse pääsykokeessa pidettyäsi sitä ennen muutaman päivän lepotauon.
- Vaikka suhteellinen koetuloksesi viimeisessä kokeessa olisi 50%, se ei tarkoita, että mahdollisuudet olisi menetetty. Joka vuosi kurssilaisia pääsee sisään tältäkin tasolta. Tämä johtuu sekä viime hetken parannuksista että onnesta! Harjoituskokeessa on voinut olla huonoa tuuria, pääsykokeessa tilanne voi olla toinen. Viime hetken parannuksen mahdollistavat muun muassa lepo ja itsevarmuus. Älä siis ikinä luovuta!
Esimerkkejä
Niin harjoitus-, kuin oikeankin kokeen pisteet voivat vaihdella päivästä toiseen. On täysin normaalia, että suhteellinen koetulos tulee välillä alaspäin. Laadukas opiskelu kuitenkin takaa, että isossa kuvassa kehitystä tapahtuu.
Ranking – mitä se tarkoittaa?
Työtuntien ja onnen vaikutus koesuoritukseen
Opiskelun laatu ja määrä vaikuttavat kehittymisnopeuteesi. Ole kuitenkin armollinen itsellesi, jos olet jo tehnyt parhaasi. Edistysmikuvaajaesimerkeissä ylempänä on kaksi kuvaajaa hyvin töitä tehneiden opiskelijoiden kehittymisestä harjoituskokeissa. Välillä tulokset junnaavat paikallaan ja eri ihmiset voivat kehittyä eri tahdilla. Jokainen kuitenkin oppii töitä tekemällä ja kehitys näkyy jossakin vaiheessa varmasti.
Opiskeluun käytetyillä työtunneilla on suuri vaikutus kehitykseen. Mitä enemmän teet töitä, sitä enemmän kehityt, tosin vain tiettyyn rajaan asti, jonka jälkeen väsymys alkaa vaikuttaa tuloksia heikentävästi. Raja on henkilökohtainen, mutta keskimäärin se on 30-35 tehokasta opiskelutuntia viikossa (Mafynetin mittaamia työtunteja yhteensä kaikissa aineissa).
Alla on tilasto viidenkymmenen opiskelijan keskimääräisestä kehityksestä kahden peräkkäisen harjoituskokeen välillä.
Kuvaajan tasaantuminen lopussa johtuu siitä, että väsymyksen vuoksi ihmiset eivät yleensä opi enempää 30-35 viikkotunnin opiskelun jälkeen. Jos ihmettelet, miksi 22 tunnin työllä parannus on 0, se johtuu siitä, että jälkimmäinen harjoituskoe oli ensimmäistä vaikeampi. Tekemällä 22 tuntia opiskelijat ovat tietysti kehittyneet, mutta kokeen vaikeuden vuoksi sama pistemäärä jälkimmäisestä kokeesta verrattuna ensimmäiseen on jo ollut huomattava parannus.
Koesuoritukseen vaikuttaa osaamisen lisäksi esimerkiksi päivän vireystila sekä hyvä tai huono tuuri. Harjoituskokeissa voidaan kysyä sellaisia asioita, joita et ole ehtinyt vielä opiskelemaan. Harjoituskokeiden tarkoituksena onkin harjoitella oppimäärän osaamisen lisäksi myös koetaktiikkaa ja itse koetilanteessa toimimista. Tämän vuoksi on tärkeää, että osallistut kevään kaikkiin harjoituskokeisiin!
Tilaa ilmainen hakuopas kauppikseen!
Voit poistua uutiskirjelistalta heti, kun se ei ole sinulle enää ajankohtainen. Emme koskaan spämmää.
Seuraavaksi: Kauppiskurssien aikataulut
Löydät täältä kauppiskurssien aikataulut.