Näin opiskelijat käyttävät tekoälyä
Mafyn kysely paljastaa, miten opiskelijat hyödyntävät tekoälyä, mitä he sen käytössä pelkäävät ja miten tekoälystä saa aidosti apua oppimiseen.
Oppimisen illuusio vai parempaa oppimista?
Tekoäly auttaa opiskelijoita ymmärtämään vaikeita asioita ja saamaan tehtävät tehtyä. Voiko se samalla huomaamatta heikentää oppimista? Mafyn kyselyn mukaan tekoäly on opiskelijoille arkinen työkalu, mutta moni on epävarma, oppiiko sen avulla. Yli puolet vastaajista toivoo opastusta tekoälyn järkevään käyttöön.
Kuvitellaan tavallinen opiskelutilanne. Edessäsi on vaikea matematiikan tehtävä, joka ei ota ratketakseen. Tekoäly antaa vastauksen muutamassa sekunnissa, ja selitys kuulostaa järkevältä. Tehtävä on valmis, mutta osaisitko ratkaista samanlaisen tehtävän huomenna ilman apua? Et ehkä osaisi, sillä tekoäly teki tehtävän, et sinä.
Mafy selvitti syksyllä 2026, miten opiskelijat käyttävät tekoälyä. Kyselyyn tuli vastauksia 226, enimmäkseen lukiolaisilta ja valintakokeisiin valmistautuvilta. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista käyttää tekoälyä opiskeluun vähintään kerran viikossa ja 85 prosenttia ainakin joskus.
Oli ilo huomata, miten luovasti opiskelijat ottavat uusia työkaluja käyttöön. Ilman opastusta on kuitenkin vaikea tietää, millainen käyttö auttaa oppimaan ja millainen voi haitata. Sen moni vastaaja oli huomannut itsekin.
Tehtävät sujuvat, mutta oppiiko?
Tekoälyä käyttävistä 44 prosenttia arvioi tekoälyn tehostavan tehtävien tekemistä paljon ja kolmannes jonkin verran. Vain noin viidennes koki hyödyn vähäiseksi tai olemattomaksi.
Oppimisen kohdalla kuva on hämärämpi. Puolet vastaajista sijoittui asteikon keskelle: tekoäly ei heidän mielestään ollut oppimiselle selvästi hyödyllinen eikä haitallinen. Hyödyllisenä sitä piti 34 prosenttia ja haitallisena noin kuudennes.
Opiskelijat siis kokevat selvästi, että tekoäly nopeuttaa tehtävien tekemistä, mutta moni on epävarma, jääkö sen avulla asioita päähän. Tekoälyä käyttämättömät eivät uskoneet sen juuri tehostavan tehtävien tekemistä ja pitivät sitä oppimiselle valtaosin haitallisena.
Tehostava vaikutus tunnistetaan, oppimisesta ollaan epävarmoja
Tekoälyä opiskelussa käyttävien arviot asteikolla 1–5 (n=192)
Kysely mittasi kokemuksia, ei oppimistuloksia, joten siitä ei voi päätellä, miten tekoälyn käyttö vaikuttaa oppimiseen. Avoimissa vastauksissa näkyi kuitenkin huoli siitä, että tekoäly saa luulemaan osaavansa enemmän kuin oikeasti osaa:
”Huoletti, etten oikeasti opi kunnolla vaan luulen vain osaavani.”
Selityksen ymmärtäminen ei vielä tarkoita, että osaisi ratkaista samanlaisen tehtävän itse. Oppiminen ei ole asia, joka tapahtuu opiskelijalle, vaan asia, jonka hän itse tekee. Jos tekoäly ajattelee opiskelijan puolesta, tehtävä valmistuu nopeasti, mutta oppimista ei välttämättä tapahdu.
Kyselyssä oli myös paljon esimerkkejä siitä, miten tekoäly voi tukea omaa ajattelua. Eräs opiskelija pyysi tehtävään pelkkiä vihjeitä:
”Vinkkien avulla mietin, ymmärsin ja tein sitten tehtävän itse.”
Tekoälystä on tullut henkilökohtainen tukiopettaja
Tavallisimmin opiskelijat käyttävät tekoälyä vaikeiden asioiden ymmärtämiseen. Tekoälyä käyttävistä 79 prosenttia pyytää siltä lisäselityksiä. Vihjeitä tai keskustelua aiheesta hakee lähes puolet ja valmiita ratkaisuja pyytää noin kolmannes.
Tekoälyltä pyydetään ennen kaikkea selityksiä
Mihin tarkoituksiin hyödynnät tekoälyä opiskelussa? (voi valita useita, n=191)
Lisäksi tekoälyltä pyydettiin esimerkiksi tiivistelmiä, harjoitustehtäviä ja muistisääntöjä, ja sillä etsittiin virheitä omista ratkaisuista.
Avoimissa vastauksissa toistui sama tilanne: oppikirjan tai opettajan selitys ei auennut. Tekoälyltä voi pyytää uuden selityksen tai esimerkin niin monta kertaa kuin tarvitsee:
”En ymmärtänyt oppikirjan selitystä aiheesta, pyysin tekoälyä selittämään asian minulle vaiheittain. Ymmärsin asian huomattavasti paremmin!”
Osa oli keksinyt itse nokkelia tapoja harjoitella tekoälyn kanssa. Yksi pyytää tekoälyä toimimaan vaativana lukion opettajana, joka kertaa tärkeimmät asiat ja laatii harjoituskokeita. Myöhemmin se palaa aiheisiin, jotka eivät vielä menneet perille.
Toinen kirjoittaa biologian esseen ensin itse ja pyytää sitten palautetta virheistä ja puutteista. Hän ohjeistaa tekoälyä pysymään lukion oppimäärän tasolla.
Mikä opiskelijoita huolettaa?
Avoimissa vastauksissa toistui kolme huolta: voiko tekoälyyn luottaa, heikentääkö se omaa ajattelua ja onko sen käyttö eettisesti kestävää.
Ensimmäinen huoli oli luotettavuus. Opiskelijat kertoivat, että tekoäly oli ratkaissut matematiikan tehtävän väärin, selittänyt asian virheellisesti tai muuttanut vastaustaan, kun opiskelija väitti vastaan.
”Tekoäly on monesti etenkin matikan tehtävissä antanut väärän vastauksen ja olen joutunut väittelemään siitä mikä on oikein.”
Riski tiedetään, mutta tarkistaminen ei ole kaikille tapa. Tekoälyä käyttävistä 53 prosenttia tarkistaa sen vastaukset vain silloin tällöin tai harvemmin.
Jos aihe on vielä vieras, virhettä on vaikea huomata. Pahimmillaan asian oppii väärin, ja se haittaa myöhemmin, koska uusi tieto rakentuu vanhan päälle.
Moni pelkäsi myös oman ajattelun heikkenevän. Kun apu on aina käden ulottuvilla, on houkuttelevaa jättää ajatteleminen tekoälylle.
Osalle huoli oli periaatteellinen. Tekoälyn ympäristövaikutukset, tietosuoja ja tekijänoikeudet saivat osan vastaajista suhtautumaan sen käyttöön kielteisesti.
Yli puolet tarkistaa tekoälyn vastaukset vain silloin tällöin tai harvemmin
Kuinka usein tarkistat tekoälyn antaman tiedon oikeellisuuden?
Tekoälyä käyttävät vastaajat (n=192)
Yli puolet kaipaa opastusta
Kaikista vastaajista 53 prosenttia toivoi opetusta tai ohjeita tekoälyn käyttöön. Lisäksi 38 prosenttia ei tuntenut oppilaitoksensa tekoälyohjeita, ja valtaosa heistä epäili, ettei sellaisia ole edes annettu.
Tekoälyn käyttöä pitäisi siis opettaa samaan tapaan kuin muitakin opiskelutaitoja. Pelkät säännöt ja kiellot eivät riitä. Opiskelijan pitää ymmärtää, miksi yksi tapa käyttää tekoälyä auttaa oppimaan ja toinen ei.
Yli kolmannes ei tunne oppilaitoksensa ohjeita
Kaikki vastaajat (n=226)
Mafyn suositukset: tekoälystä oppimisen sparraaja
Tekoälyn kieltäminen ei ratkaise ongelmaa. Parhaimmillaan tekoäly auttaa oppimaan enemmän kuin yksin, kunhan opiskelija pysyy itse ratissa.
Opiskelijalle: tee tekoälystä sparraaja, älä ulkoista ajattelua sille
Oppiaksesi sinun täytyy tehdä kognitiiviset punnerrukset itse. Tekoäly voi olla sparraajasi, mutta se ei voi treenata puolestasi.
- Yritä ensin itse. Jos jäät jumiin, pyydä vihjeitä äläkä valmista ratkaisua.
- Testaa osaamistasi. Pyydä tekoälyä tenttaamaan sinua ja vastaa ensin itse.
- Haasta vastaukset. Pyydä perustelut tai tarkistuta vastaus uudessa keskustelussa kertomatta omaa kantaasi. Varmista olennainen oppimateriaalista.
- Kokeile ilman tekoälyä. Osaisitko ratkaista samanlaisen tehtävän huomenna ilman apua?
Voit käyttää esimerkiksi tätä kehotetta: ”Toimi henkilökohtaisena opettajanani. Älä anna tehtävään valmista ratkaisua, vaan auta minua ratkaisemaan se itse. Kysy yksi ohjaava kysymys kerrallaan ja anna tarvittaessa pieniä vihjeitä. Pyydä minua myös perustelemaan vastaukseni.”
Vanhemmalle: kiinnostu nuoren ajattelusta, ei vain tehdyistä tehtävistä
Valmis kotitehtävä ei välttämättä kerro, mitä nuori on oppinut. Sovelluksia ei tarvitse tuntea, vaan riittää, että kiinnostuu siitä, miten nuori opiskelee. Voit esimerkiksi pyytää häntä opettamaan sinulle, mitä hän on oppinut, tai kysyä:
”Mikä oli tänään vaikein asia, jonka opit? Voisitko selittää sen minulle omin sanoin?”
Kannusta myös sinnikkyyteen. Vaikean tehtävän kanssa kamppaileminen on usein juuri sitä, missä tapahtuu oppimista.
Opettajille ja oppilaitoksille: opettakaa tekoälyn käyttöä, älkää vain rajoittako sitä
- Tehkää pelisäännöt näkyviksi ja perustelkaa ne. Kyselyssä yli kolmannes ei tuntenut oppilaitoksensa tekoälyohjeita. Kertokaa, milloin tekoälyä saa käyttää ja miksi rajat ovat oppimisen kannalta tarpeen.
- Näyttäkää mallia. Käyttäkää tekoälyä tunnilla yhdessä opiskelijoiden kanssa ja ajatelkaa ääneen: miten pyydetään lisäselitystä, keskustellaan aiheesta ja pyydetään vihjettä tai palautetta. Kertokaa samalla, mitä tietoja tekoälylle ei kannata antaa.
- Harjoitelkaa tekoälyn vastausten tarkistamista. Antakaa opiskelijoille tekoälyn ratkaisu, jossa on virheitä, ja pyytäkää heitä löytämään ja korjaamaan ne. Tekoälyä voi käyttää apuna, mutta se pyrkii myötäilemään kysyjää, joten ratkaiseva tarkistus tehdään oppikirjasta tai itse tehdyn laskelman avulla.
- Suunnitelkaa tehtävät ja arviointi uudelleen. Olettakaa, että opiskelijat käyttävät tekoälyä, ja arvioikaa lopputuloksen lisäksi ajattelua ja tekoälyn käyttöä. Tekoälyn ohjaaminen on itsessään tärkeä taito: opiskelija voi esimerkiksi liittää työhönsä keskustelunsa tekoälyn kanssa ja kertoa, miten hän valitsi menetelmänsä ja miten hän tarkisti vastauksensa.
Tekoäly ei poista oppimisen vaatimaa työtä
Opiskelijat ovat löytäneet tekoälystä monta hyvää tapaa tukea opiskeluaan. He tunnistavat myös sen riskit ja kaipaavat ohjeita. Tekoäly voi selittää ja antaa palautetta, mutta ajattelemaan ja harjoittelemaan opiskelijan on edelleen ryhdyttävä itse. Ratkaisevaa on se, mitä tehtäviä tehdessä oppii. Nopeus on sivuseikka.
Parhaimmillaan tekoäly ei tee ajattelutyötä opiskelijan puolesta, vaan auttaa häntä ajattelemaan paremmin.
Tietoa tutkimuksesta
Mafy toteutti kyselyn syys–lokakuussa 2026, ja siihen vastasi 226 opiskelijaa. Suurin osa oli lukiolaisia tai itsenäisesti valintakokeisiin valmistautuvia. Mukana oli myös korkeakouluopiskelijoita. Kyselyssä kysyttiin, kuinka usein ja mihin opiskelijat käyttävät tekoälyä, miten se heidän mielestään vaikuttaa tehtävien tekemiseen ja oppimiseen, mitä huolia käyttöön liittyy ja tarvitaanko ohjeita.
Tulokset kuvaavat vastaajien kokemuksia. Otos ei edusta kaikkia suomalaisia opiskelijoita, eikä kyselyllä mitattu tekoälyn vaikutusta oppimistuloksiin.
Julkaistu 15.10.2026
Tekijät:
Sakke Suomalainen, mafylainen
Mikael Öhman, mafylainen