Lääkiskurssien harjoituskokeiden tulosanalyysit

Ranking-prosentti kuvaa koetuloksesi sijoitusta muiden Mafyn kurssilaisten joukossa. Jos rankingisi on esim. 65 %, se tarkoittaa, että koetuloksesi oli parempi kuin 65 %:lla kurssilaisista.

Huomaa nämä asiat pohtiessasi ranking-tuloksen merkitystä:

• Älä vertaa tulostasi lääkiksen sisäänpääsyprosenttiin! MAFY:n kurssilaiset oppivat keskimääräistä hakijaa nopeammin ja sen vuoksi he ovat kevään lopussa keskimääräistä hakijaa kovemmalla tasolla. Keväällä 2023 MAFY:n kurssilaisten sisäänpääsyprosentti oli 4,0-kertainen verrattuna niihin hakijoihin, jotka eivät olleet MAFY:n asiakkaita.
• Älä ihmettele, jos rankingisi ei parane kevään aikana. Näin kuuluukin olla, jos kehityt samalla tahdilla kuin kurssilaiset keskimäärin! Jos haluat nähdä, kuinka koetuloksesi ovat kehittyneet, vertaa kunkin kokeen tulosta kokeen sisäänpääsyrajaan (seuraava kappale).
• Yritä kaikissa harjoituskokeissa ja pääsykokeessa täysillä riippumatta aiemmista tuloksistasi. Joka vuosi jo ranking-luvulta 20 % alkaen on päässyt ihmisiä sisään (Ranking-luku 20 % tarkoittaa siis henkilöä, jonka tulos oli heikoimmassa viidenneksessä!). Yrittämällä täysillä annat mahdollisuuden hyvälle onnelle.
• Ranking sisältää kaikki Mafyn asiakkaat, joilla on lähi- tai nettiopetuskurssi tai Premium-versio itseopiskelumateriaalista. Tämä rajaus on tehty, koska kyseisillä asiakkailla on opiskeluvalmennus ja useimmat heistä tekevät kokeet koesalissa. Tällä joukolla koesuoritukset ovat tasaisia ja vastaavat mahdollisimman hyvin suoritustasoa oikeassa pääsykokeessa. Yli 90 % tästä ryhmästä on käyttänyt jo ensimmäisissä kokeissa vähintään 4 tuntia kokeen tekemiseen, ja keskiarvo on 4 h 43 min. Enemmistö itseopiskelijoistakin tekee kokeet hyvällä tsempillä, mutta joukossa on huomattavasti enemmän vaillinaisiksi jääviä suorituksia, joten tilasto ei vastaisi sitä, kuinka kyseinen ryhmä suoriutuu oikeassa kokeessa. Jos sinulla on tavallinen itseopiskelumateriaali, voit hyvin verrata tulostasi rankingiin ja näet, kuinka pärjäät verrattuna Mafyn kurssilaisiin!

Koesuoritus riippuu osaamisen lisäksi onnesta. Ajatellaan leikkimielisesti, että kaksi harjoituskoetta pidettäisiin peräkkäisinä päivinä. Jos saat ensimmäisestä kokeesta täsmälleen sisäänpääsyrajaa vastaavat pisteet, mitä voidaan odottaa seuraavan päivän kokeessa? Jos pitää arvata pisteet, hyvä arvaus on, että saat siitäkin kokeesta täsmälleen sisäänpääsyrajan, koska et ole ehtinyt harjoitella välissä.

Onni kuitenkin vaihtelee tehtävien sopivuuden ja oman suorituksen suhteen. Siksi on hyvin epätodennäköistä, että saat uudestaan täsmälleen sisäänpääsyrajan. Maalaisjärjellä ajatellen on suunnilleen yhtä todennäköistä, että suoritus on seuraavana päivänä parempi, kuin että se on huonompi. Sen vuoksi todennäköisyys päästä seuraavasta kokeesta sisään on noin puolet, jos olet saanut ensimmäisestä kokeesta täsmälleen sisäänpääsyrajan.

Jos haluat selvittää kyseisen todennäköisyyden, voit lukea sen alla olevasta kuvasta, kun tiedät suhteellisen koetuloksesi (ks. sisäänpääsyraja).

Kuvaajaa luetaan näin: Katso vaaka-akselilta kohta, joka vastaa suhteellista koetulostasi (pisteet / sisäänpääsyraja). Pystyakselilta voit lukea, mikä olisi todennäköisyytesi päästä sisään, jos pääsykoe olisi jo nyt.

Huomaa, että todennäköisyys ei ennusta tulosta pääsykoepäivänä, vaan se kertoo mikä olisi todennäköisyys päästä sisään, jos koe olisi nyt. Suhteellinen koetuloksesi ja siten myös todennäköisyys päästä sisään kasvavat kehityksesi myötä!

Opiskelun laatu ja määrä vaikuttavat kehittymisnopeuteesi. Ole kuitenkin armollinen itsellesi, jos olet jo tehnyt parhaasi. Edistysmikuvaajaesimerkeissä ylempänä on kaksi kuvaajaa hyvin töitä tehneiden opiskelijoiden kehittymisestä harjoituskokeissa. Välillä tulokset junnaavat paikallaan ja eri ihmiset voivat kehittyä eri tahdilla. Jokainen kuitenkin oppii töitä tekemällä ja kehitys näkyy jossakin vaiheessa.

Opiskeluun käytetyillä työtunneilla on suuri vaikutus kehitykseen. Mitä enemmän teet töitä, sitä enemmän kehityt, tosin vain tiettyyn rajaan asti, jonka jälkeen väsymys alkaa vaikuttaa tuloksia heikentävästi. Raja on henkilökohtainen, mutta keskimäärin se on 30-35 tehokasta opiskelutuntia viikossa (Mafynetin mittaamia työtunteja yhteensä kaikissa aineissa).

Alla on tilasto viidenkymmenen opiskelijan keskimääräisestä kehityksestä kahden peräkkäisen harjoituskokeen välillä.

Kuvaajan tasaantuminen lopussa johtuu siitä että väsymyksen vuoksi ihmiset eivät yleensä opi enempää 30-35 viikkotunnin opiskelun jälkeen. Jos ihmettelet, miksi 22 tunnin työllä parannus on 0, se johtuu siitä, että jälkimmäinen harjoituskoe oli ensimmäistä vaikeampi. Tekemällä 22 tuntia opiskelijat ovat tietysti kehittyneet, mutta kokeen vaikeuden vuoksi sama pistemäärä jälkimmäisestä kokeesta verrattuna ensimmäiseen on jo ollut huomattava parannus.