Tekoäly opiskelun tukena
Tekoäly tehostaa oppimista vain, jos et anna sen tehdä ajatustyötä puolestasi. Väärin käytettynä se luo vain illuusion osaamisesta.
Tehostaja vai huomaamaton haitta?
Tekoäly ja sen nopea käyttöönotto opiskelun apuvälineenä ovat aiheuttaneet yhden historian suurimmista – ellei suurimman – murroksen itsenäisessä opiskelussa. Sen käyttö on arkipäivää opiskelijoiden keskuudessa, ja sitä käytetään apuna kotitehtävissä sekä itsenäisessä opiskelussa. Tekoälyn kanssa on kuitenkin syytä olla tarkkana. Se on luonteeltaan aivan uudenlainen apuväline, ja vaikka se parhaimmillaan tehostaa oppimista monin tavoin, sen tietyt käyttötavat ovat sekä houkuttelevia että oppimiselle vahingollisia.
Alustavissa tutkimuksissa on havaittu sekä hyötyjä että haittoja tekoälyn käytössä opiskelussa. Erityisen kuvaava on toisen asteen matematiikan opetuksessa tehty tutkimus, jossa vertailtiin rajoittamatonta tekoälyä käyttäviä, opiskelun tarpeisiin rajoitettua tekoälyä käyttäviä sekä ilman tekoälyä opiskelevia opiskelijoita. Opiskeluvaiheessa tekoälyä käyttävät opiskelijat suoriutuivat tehtävistä merkittävästi paremmin kuin ilman tekoälyä opiskelevat. Kokeessa tilanne oli toinen. Koetilanteessa rajoittamatonta tekoälyä käyttäneet pärjäsivät merkittävästi huonommin kuin muut. Opiskelun tarpeisiin rajattua tekoälyä käyttäneet ja ilman tekoälyä opiskelleet pärjäsivät kokeessa likimain yhtä hyvin.
Oppimisen ilmiöt eivät ole muuttuneet mihinkään tekoälyn myötä
Tekoälyä käytetään opiskelussa, mutta ihmisen aivojen oppimismekanismit eivät ole muuttuneet tekoälyn myötä yhtäkkiä aivan uudenlaisiksi. Tutustutaan tässä neljään tekoälyn tuoman murroksen kannalta keskeisimpään oppimisen käsitteeseen.
Aktiivinen oppiminen: Oppiminen ei ole passiivista tiedon vastaanottamista, vaan aivot täytyy harjoittaa palauttamaan tietoa muistista, pilkkomaan tietoa palasiksi ja rakentamaan siitä kokonaisuuksia, muodostamaan yhteyksiä opittujen asioiden välille ja soveltamaan opittua tietoa joustavasti ja luovasti.
Toivottavat hankaluudet: Ei riitä, että taitojen harjoittaminen on aktiivista. Sen täytyy olla myös sopivasti haastavaa. Oppimisen ja taitojen kehittymisen yksi edellytys on ponnistelu. Oppiminen vaatii pähkäilyä, kompastelua, oivalluksia ja joskus pää punaisena miettimistä.
Osaamisen illuusiot: Oman oppimisen arviointi voi olla vaikeaa. On yleistä sekoittaa selkeyden tunne siihen, että osaisi itse. Esimerkiksi matematiikan tehtävän ratkaisu voi tuntua selkeältä, kun opettaja näyttää sen taululla, mutta et ehkä pääse samanlaisen tehtävän kanssa alkuunkaan, kun harjoittelet kotona. Vastaavasti on yleistä sekoittaa tuttuuden tunne siihen, että oikeasti muistaa asian. Esimerkiksi oppikirjan kappaletta uudelleen ja uudelleen lukiessa sisältö alkaa tuntua tutulta, ja siksi tuntuu, että on oppinut sen hyvin, mutta uudelleen lukeminen ei paljoa auta kappaleen asioiden muistamiseen ja soveltamiseen kokeessa.
Hyvin valikoitu ja järjestelty sisältö: Se, että opiskelee oikeita asioita, on vähintään yhtä tärkeää kuin se, että opiskelee oikealla tavalla. Itselle helpomman tuntuisissa aiheissa pysyminen, kokeen kannalta vähemmän keskeisiin asioihin keskittyminen ja asioiden opiskelu järjestyksessä, jossa ne eivät tue toistensa oppimista, eivät lupaa hyvää menestykselle kokeessa.
Miten tekoälyä kannattaa hyödyntää… ja miten ei kannata
Tekoälyn käyttö ei ole yksiselitteisesti hyvä tai huono asia missään opiskelun osa-alueessa. Oikein käytettynä se voi sujuvoittaa ja tehostaa oppimista sekä tehdä siitä mielenkiintoisempaa. Väärin käytettynä se haaskaa aikaa, heikentää oppimista ja saattaa muodostaa valheellisen positiivisen kuvan omasta oppimisesta.
Tehtävien tekeminen
Harjoitustehtävät on suunniteltu sinun aivojesi treeniksi. Jos annat tekoälyn tehdä kognitiiviset punnerrukset puolestasi, osaaminen ei vahvistu.
Hyviä käyttötapoja:
- Kun olet vastannut tehtävään, anna tehtävä ja vastauksesi tekoälylle ja pyydä tekoälyä antamaan rakentavaa palautetta vastauksestasi.
- Jos olet ollut pitkään jumissa tehtävän kanssa, kysy tekoälyltä, mitä esitietoja tehtävässä tarvitaan. Pohdi, hallitsetko esitiedot ja palaa opiskelemaan niitä tarvittaessa ennen kuin yrität tehtävää uudelleen.
- Jos olet jo pähkäillyt tehtävän parissa pitkään ja sinusta tuntuu, että tarvitset vain pienen vinkin päästäksesi eteenpäin, käytä tekoälyä apuna kuten hyvää opettajaa. Anna tehtävä tekoälylle ja selitä sille, miten olet lähestynyt tehtävää ja mitä olet tähän mennessä ajatellut. Pyydä sitä kommentoimaan ajatteluasi ja antamaan sinulle pieni vinkki.
- Jos saat tehtävään väärän vastauksen, mutta et keksi, mistä se johtuu, voit näyttää ratkaisusi tekoälylle ja kysyä siltä, saattaisiko sinulla olla ratkaisusi perusteella jokin aukko ymmärryksessä tai jokin virhe tai erehdys. Sano tekoälylle, ettei paljasta oikeaa ratkaisua.
Huonoja käyttötapoja:
- Tekoälyltä avun pyytäminen ennen kuin olet itse pohtinut ja pähkäillyt tehtävää kunnolla.
- Tekoälyltä koko tehtävän vastauksen pyytäminen kerralla sen sijaan, että pyytäisit siltä vain pienen vihjeen ja yrittäisit sen jälkeen itse uudelleen.
- Tekoälyn avulla virheen etsiminen omasta ratkaisusta ennen kuin olet kunnolla yrittänyt löytää sitä itse.
- Tekoälyn käyttäminen oman ratkaisun korjaamiseen, kun saa väärän vastauksen.
Teoriasisällön lukeminen
Hyvässä oppimateriaalissa teoriasisällöt on pilkottu sopivan kokoisiksi palasiksi ja järjestetty aktiivisen tehtävien tekemisen lomaan siten, että ne tukevat uuden asian oppimista ja asiat käydään oppimista tukevassa ja kokeen kannalta parhaassa järjestyksessä.
Hyviä käyttötapoja:
- Jos jokin tuntuu vaikealta ymmärtää, pyydä tekoälyä selittämään se esimerkiksi metaforan tai analogian avulla.
- Varmista ymmärryksesi selittämällä oppimasi asia itse tekoälylle ja pyytämällä sitä kertomaan, jos sinulla on virheellisiä käsityksiä.
- Pyydä tekoälyä kysymään sinulta kysymyksiä opiskeltavasta sisällöstä ja vastaa niihin.
- Jos koet ymmärtäväsi asian, mutta kaipaat sen vahvistamiseksi lisää yhteyksiä, pyydä tekoälyä kertomaan sinulle esimerkkejä.
Huonoja käyttötapoja:
- Uuden asian opettelu tekoälyltä pyydetyn teoriasisällön avulla. Näin tehdessä tulee itse ohjanneeksi sitä, mitä opiskelee, missä järjestyksessä ja kuinka paljon. Tämä on oppimäärän ja oppiaineen syvällistä tuntemusta vaativa tehtävä, joka kannattaa jättää mieluummin ammattilaiselle.
- Tiivistelmien ja käsitekarttojen pyytäminen tekoälyltä. Paljon suuremman hyödyn saat, kun teet tiivistelmän tai käsitekartan itse. Tällöin käsittelet opittavaa asiaa aktiivisesti. Voit pyytää tekoälyä tarkistamaan itse tekemäsi tiivistelmän!
Muu opiskelu
Suurimman osan itsenäistä opiskelua olisi hyvä olla aktiivista sisällön haltuun ottamista ja harjoitustehtävien tekoa. Laadukkaaseen opiskeluun voi kuitenkin kuulua myös muuta, kuten esimerkiksi omien muistiinpanojen käsittelyä ja opiskeltavasta asiasta keskustelemista.
Hyviä käyttötapoja:
- Jos sinulla ei ole saatavilla kattavia harjoitustehtäviä, joiden avulla kerrata kaikki keskeiset opittavat asiat, voit antaa teoriasisällön tai omat muistiinpanosi tekoälylle ja pyytää, että se luo sinulle tehtäviä.
- Jos jokin opittava asia tuntuu erityisen vaikealta muistaa, voit pyytää tekoälyä ehdottamaan sinulle muistisääntöjä. Valikoi sellainen, joka tuntuu omalta!
- Voit pyytää tekoälyä tekeytymään opiskelijaksi, jolla on hankaluuksia ymmärtää jokin opiskelemasi asia, ja opettaa asian tekoälylle. Kohtuudella käytettynä tämä on hauska ja hyödyllinen opiskelutapa.
Huonoja käyttötapoja:
- Liika ajankäyttö tekoälyn kanssa keskustelemiseen. Muista, että se on pois aktiivisesta tehtävien tekemisestä!
- Tekoälyn keskusteluhistorian käyttäminen muistiinpanoina. Tekoälyn kanssa käydyissä keskusteluissa on paljon enemmän sisältöä kuin mitä tarvitset tiiviisiin muistiinpanoihin, ja lisäksi ne eivät useinkaan pysy johdonmukaisessa järjestyksessä.
- Tekoälyn sanomisiin luottaminen sokeasti ilman, että varmistaa ymmärtävänsä asian itse.
Nyrkkisäännöt
Tekoälyn hyvän hyödyntämisen opiskelussa voi tiivistää muutamaksi yksinkertaiseksi nyrkkisäännöksi:
- Varmista, että opiskelu pysyy aktiivisena ja sopivan haastavana.
- Tee tehtäviä itse ja testaa osaamistasi.
- Kun et heti ymmärrä tai osaa jotain, pohdi ensin kunnolla itse.
- Älä laita tekoälyä tekemään sitä osaa ajattelusta puolestasi, missä haluat itse kehittyä.
- Ole tarkkana tekoälyn kanssa keskusteluun käytetyn ajan kanssa. Muista, että se on pois muusta opiskelusta.
Vinkki tekoälyn kanssa keskustelemiseen opiskelun aikana
Tekoälyn kielimallit ovat “luonteeltaan” sellaisia, että ne pyrkivät antamaan kattavan vastauksen ja miellyttämään käyttäjää. Harmillisesti tämä ei ole hyvä asia opiskelussa.
Jos haluat, että tekoäly ei paljasta sinulle esimerkiksi tehtävän ratkaisua tai kerro liikaa, aloita keskustelu näin: “Tehtäväsi on auttaa minua opiskelemaan aktiivisesti. Älä paljasta tehtävien ratkaisuja äläkä kerro liikaa kerralla. Kysy minulta ohjaavia kysymyksiä ja auta minua pieni palanen kerrallaan eteenpäin.” Jos käyttämässäsi tekoälyssä on erillinen opiskelutila, käytä sitä! Silloin sinun ei itse tarvitse ohjeistaa tekoälylle, miten olla hyvä opettaja.
Lopuksi: Sinä olet ajattelija
Tekoäly on tullut jäädäkseen, ja parhaimmillaan se on kuin väsymätön yksityisopettaja. Aivojemme oppimismekanismit eivät kuitenkaan ole muuttuneet: ymmärrys ja oppiminen vaativat edelleen vaivannäköä. Nykyiset tekoälysovellukset on suunniteltu helpoiksi ja kitkattomiksi. Oppimisessa kitka on kuitenkin ystäväsi! Jos säästät aikaa ulkoistamalla pähkäilyn ja ponnistelun koneelle, opiskelu saattaa tuntua helpolta ja sujuvalta, mutta se kostautuu kokeessa.
Kun seuraavan kerran avaat tekoälyn opiskellessa, pysähdy hetkeksi ja kysy itseltäsi: “Auttaako tämä minua ajattelemaan itse, vai tekeekö tämä ajatustyön puolestani?”
Sakke Suomalainen, Mafyn oppimisti