Jatko-opinnot: mitä lukion jälkeen?

Näin haet korkeakouluun

Suomessa korkeakouluihin hakeutuminen voi ensi silmäyksellä tuntua monimutkaiselta: puhutaan mm. yhteishausta, todistusvalinnasta, valintakokeista, kilpailumenestyksestä ja avoimen väylästä. Mitä nämä oikeasti tarkoittavat hakijan arjessa?

Käytännössä kyse on eri reiteistä samaan tavoitteeseen: opiskelupaikkaan korkeakoulussa. Osa paikoista jaetaan suoraan ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella, toisille polkuna taas on valintakoe, ja joissain tapauksissa opintoihin voi päästä avoimessa korkeakoulussa suoritettujen opintojen kautta ilman perinteistä valintakoetta.

Eri alat painottavat eri valintatapoja, ja hakijan on tärkeää ymmärtää, miten oma strategia kannattaa rakentaa. Tällä sivulla käymme selkeästi ja käytännönläheisesti läpi, mitä kukin hakutapa tarkoittaa, kenelle se sopii ja miten niihin kannattaa valmistautua.

Yhteishaku

Yhteishaku on syksyisin ja keväisin järjestettävä valtakunnallinen haku, jonka kautta haetaan suurimpaan osaan suomalaisista korkeakoulututkinnoista. Kaikki hakeminen tapahtuu yhdellä hakulomakkeella Opintopolussa.

Voit hakea kuuteen eri koulutukseen samalla hakemuksella. Hakukohteet asetetaan kuitenkin hakujärjestykseen, ja tällä järjestyksellä on merkitystä: jos tulet valituksi useampaan kohteeseen, saat opiskelupaikan siitä, jonka olet asettanut korkeimmalle. Hakutoivejärjestys on käytössä syksyn yhteishaussa ja kevään toisessa yhteishaussa. Kevään ensimmäisessä yhteishaussa hakutoiveita ei laiteta mieluisuusjärjestykseen.

Yhteishaussa voit ottaa vastaan vain yhden opiskelupaikan lukukautta kohden. Siksi omat tavoitteet ja realistinen tilanne kannattaa miettiä tarkasti ennen hakemuksen lähettämistä. Useimpiin ”perinteisiin” yliopistokoulutuksiin haetaan kevään toisessa yhteishaussa maaliskuun puolen välin tienoilla.

Todistusvalinta

Todistusvalinta tarkoittaa sitä, että opiskelijat valitaan korkeakouluun suoraan ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella ilman valintakoetta. Monilla aloilla iso osa aloituspaikoista täytetään todistuksella, joten yo-arvosanoilla on iso merkitys.

Erityisesti suosituimmissa hakukohteissa pelkkä todistus ei kuitenkaan aina riitä. Siksi moni pelaa niin sanottua kahden väylän peliä: panostaa täysillä ylioppilaskirjoituksiin, mutta valmistautuu samalla myös valintakokeeseen. Näin et jätä mahdollisuuksiasi yhden kortin varaan.

Todistusvalinnassa pisteytettävät aineet ja todistusvalinnassa jaettavien paikkojen osuus kaikista aloituspaikoista vaihtelevat hakukohteittain. Lisäksi useilla aloilla todistusvalinnan paikat on varattu ensikertalaisille*.

*Ensikertalainen on hakija, jolla ei ole Suomessa suoritettua korkeakoulututkintoa eikä hän ole vastaanottanut korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa syksyllä 2014 tai sen jälkeen alkaneesta koulutuksesta. Avoimen yliopiston opinnot eivät vaikuta ensikertalaisuuteen.

Esimerkkejä todistusvalinnasta

Huomioi! Prosenttiosuudet, kynnysehdot ja ensikertalaiskiintiöt ovat hakukohdekohtaisia ja voivat muuttua. Tarkista ajantasaiset tiedot aina hakukohteen valintaperusteista Opintopolusta.

• Lääketieteellinen ala: äidinkielen, matematiikan, kemian, biologian, pitkän kielen, fysiikan ja psykologian arvosanat korostuvat. Vähintään 50 % aloituspaikoista täytetään todistusvalinnalla, ja todistusvalintaan voivat osallistua vain ensikertalaiset.
• Kauppatieteet: äidinkielestä, matematiikasta ja pitkästä kielestä saa eniten pisteitä, ja kaikista reaaliaineista saa keskenään saman verran pisteitä. Aloituspaikoista 60 % (70 % Hankenissa) jaetaan todistuksen pohjalta, ja todistusvalintapaikat on varattu ensikertalaisille.
• Diplomi-insinöörialat: äidinkieli, matematiikka, fysiikka, kemia ja pitkä kieli painottuvat. Todistusvalinnassa jaetaan 80 % aloituspaikoista, ja 70 % paikoista on varattu ensikertalaisille. Huomioi, että diplomi-insinöörikoulutuksiin on myös ns. kynnysehto, eli pitkä matematiikka sekä fysiikka tai kemia tulee olla suoritettu hyväksytysti, ja yksi edellä mainituista tulee joissain hakukohteissa olla suoritettuna vähintään arvosanalla C.
• Biologia: äidinkieli, biologia, fysiikka, kemia, matematiikka ja pitkä kieli korostuvat pisteissä. Yliopistosta riippuen todistusvalintakiintiö on 51 % – 71 %. Todistusvalinnassa voi tulla valituksi myös ei-ensikertalainen. Kynnysehtona on biologian suorittaminen hyväksytysti ylioppilaskirjoituksissa.
• Maantiede: äidinkieli, matematiikka, maantiede ja pitkä kieli tuottavat parhaat pisteet. Todistusvalintakiintiö vaihtelee 54 % – 63 % välillä eri koulutusohjelmissa. Helsingin yliopistossa todistusvalinnan paikat on varattu vain ensikertalaisille.

Hyvä yo-menestys voi siis riittää sisäänpääsyyn, mutta se ei ole koskaan tae opiskelupaikan saamisesta. Pisterajat vaihtelevat vuosittain hakijamäärien ja hakijoiden tason mukaan, ja suosituilla aloilla kilpailu on erittäin kovaa.

Siksi moni hakee rinnalla myös valintakokeen kautta, jotta mahdollisuudet eivät jää vain todistuspisteiden varaan. Lisäksi on tärkeää huomioida ensikertalaiskiintiöt, jotka voivat vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa paikoista on omassa hakijaryhmässä realistisesti saavutettavissa.

Valintakoevalinta yliopistoon

Valintakoevalinta tarkoittaa sitä, että osa aloituspaikoista jaetaan pääsykokeen perusteella. Monilla aloilla tämä on edelleen merkittävä (ja joillekin ainoa realistinen) reitti sisään.

Opiskelupaikat jaetaan valintakoesuorituksen perusteella ylioppilastodistuksen arvosanojen sijaan. Vaikka yo-menestys ei olisi riittänyt todistusvalinnassa, valintakokeessa jokainen hakija on samalla viivalla. Siksi valintakoeväylä on edelleen hyvin suosittu useimmilla aloilla. Tämä johtuu siitä, että pääsykoe mittaa osaamista eri tavalla kuin ylioppilaskokeet.

Siinä missä ylioppilaskokeet mittaavat pitkän aikavälin osaamista yksittäisessä oppiaineessa, valintakokeet testaavat usein soveltamista, ongelmanratkaisua, aineistojen tulkintaa ja paineensietokykyä. Ne mittaavat siis paitsi tietoa, myös sitä, miten hyvin osaat käyttää osaamistasi uudessa tilanteessa.

Valmistaudu valintakokeeseen tutulla ja toimivalla Mafynetillä

Mafynetin tutut ja toimiviksi todetut oppimisominaisuudet löytyvät myös valintakokeisiin valmistavista materiaaleista. Jokainen Mafynetin materiaali on laadittu samojen tiukkojen laatu- ja toiminnallisuuskriteerien mukaisesti, jotta oppiminen on tehokasta, tavoitteellista ja mitattavaa.

Tulokset puhuvat puolestaan. Erityisen hyvä esimerkki tästä ovat lääketieteelliset alat, joissa Mafyn opiskelijat ovat menestyneet vuodesta toiseen erinomaisesti. Vuonna 2025 peräti 77 % lääketieteellisten alojen valintakoekiintiön aloituspaikoista meni Mafyn asiakkaille.

Tarjoamme oppimateriaaleja ja valmennuskursseja valintakokeisiin A (diplomi-insinöörialat), B (lääketieteelliset alat), C (biologia, maantiede, elintarviketieteet), ja F (kauppatieteet).

Avoimen väylä

Avoimen yliopiston väylä tarkoittaa mahdollisuutta hakea tutkinto-opiskelijaksi suorittamalla ensin korkeakouluopintoja avoimessa yliopistossa. Et siis hae sisään todistuksella tai valintakokeella, vaan osoitat osaamisesi käytännössä suorittamalla vaaditut opinnot riittävän hyvin arvosanoin.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suoritat tietyn määrän (esimerkiksi 25–60 opintopistettä) tietyn alan perus- ja aineopintoja. Kun väylän ehdot täyttyvät, voit hakea tutkinto-opiskelijaksi erillishaussa. Valinta perustuu tyypillisesti suoritettujen opintojen määrään ja arvosanoihin.

Avoimen väylä on mahdollinen monilla aloilla, kuten kauppatieteissä, oikeustieteessä, kasvatustieteissä, yhteiskuntatieteissä ja IT-aloilla. Sen sijaan esimerkiksi lääketieteellisiin aloihin ei käytännössä ole avoimen yliopiston väylää.

Tärkeää on ymmärtää, että avoin väylä ei ole oikotie, vaan sitoutumista vaativa reitti. Se sopii erityisesti hakijalle, joka on valmis tekemään pitkäjänteisesti töitä ja haluaa varmistaa osaamisensa ennen tutkinto-opiskelijaksi hakemista. Avoimen opinnot ovat yleensä maksullisia. Opintomaksu vaihtelee korkeakoulun ja opintojen mukaan (tyypillisesti esim. 15 €/opintopiste), ja joissain tapauksissa opintoja voi olla myös maksuttomina.

Monelle se on kuitenkin strateginen vaihtoehto silloin, jos todistusvalinta tai valintakoe ei tuonut vielä toivottua tulosta.

Kilpailumenestys- eli suoravalinta

Joillakin aloilla korkeakouluun voi hakea myös kilpailumenestyksen perusteella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hakija on saavuttanut merkittävän sijoituksen valtakunnallisessa tai kansainvälisessä tiede- tai osaamiskilpailussa, kuten esimerkiksi matematiikan, fysiikan, kemian tai tietotekniikan olympialaisissa.

Kilpailumenestys voi joissain hakukohteissa tuoda jopa suoran valinnan ilman valintakoetta. Käytännöt vaihtelevat kuitenkin aloittain ja yliopistoittain, eikä väylä ole laajasti käytössä kaikilla aloilla.

Hyvä esimerkki kilpailumenestysvalinnasta ovat diplomi-insinöörialat. Osaan koulutuksista voi tulla valituksi MAOLin neljän tieteen kilpailujen (matematiikka-, fysiikka-, kemia- sekä tietotekniikkakilpailu Datatähden) menestyksen perusteella.

Hakukohteet määrittelevät tarkemmin, mitkä kilpailut ja millainen sijoitus oikeuttavat valintaan. Pääsääntöisesti kaikki hakukriteerit täyttävät hakijat voidaan hyväksyä.

Poikkeuksena ovat esimerkiksi Aalto-yliopiston teknillisen psykologian ja tuotantotalouden hakukohteet, joihin hyväksytään enintään yksi hakija per kilpailu. Lisäksi joissakin yliopistoissa (esimerkiksi Turun yliopistossa) kilpailumenestyksen perusteella hyväksyttävien määrä voidaan rajata erikseen.

Tämä reitti koskee vain pientä joukkoa hakijoita, mutta heille se voi olla merkittävä etu. Useimmille hakijoille ensisijaiset reitit ovat edelleen todistusvalinta ja valintakoe, mutta kilpailumenestys voi toimia poikkeuksellisena väylänä sisään.