Miksi unohdat oppimasi – ja kuinka sen voi estää kertauksella?

Opiskelutekniikka yli muiden

Haluaisitko muistaa jopa 700 % enemmän oppimistasi asioista?
Ylioppilaskokeiden koealue on laaja, ja aikaa kirjoituksiin opiskeluun voi joskus olla vähän. Tässä artikkelissa esittelemme yksinkertaisia, mutta toimivia opiskelutekniikoita, jotta voisit käyttää tämän ajan mahdollisimman tehokkaasti.

Oppiminen on (hyvin yksinkertaistetusti) aivoissa tapahtuvaa uusien hermoyhteyksien muodostamista. Kun opimme uusia asioita, muodostuu uusia hermoyhteyksiä. Vaikka aivot ovat uskomattoman tehokas tietokone, niillä on rajallisesti ”kovalevytilaa”, eli muistia. Siksi aivot joutuvat priorisoimaan ja poistavat ne hermoyhteydet, joita ei käytetä. Tämä mekanismi estää aivojen tietoliikennettä ruuhkautumasta ja mahdollistaa uusien asioiden oppimisen päivittäin. Toisaalta se tarkoittaa myös sitä, että uudet tiedot ja taidot voivat unohtua nopeasti, ellei niitä käytetä säännöllisesti.

Unohtamisnopeuteen voi onneksi vaikuttaa, helpostikin. Jos toistat tiettyjä asioita säännöllisin väliajoin, näiden tietojen ja taitojen hermoyhteydet vahvistuvat, eikä aivojen automaattinen tilansäästö koske ensimmäisenä niihin. Näin unohtaminen hidastuu.

Unohtamiskäyrä: Miksi tieto häviää ajan myötä?

Unohtamiskäyrä kuvaa sitä, miten nopeasti unohdamme uutta tietoa, ellei sitä kerrata. Saksalainen psykologi Hermann Ebbinghaus esitteli unohtamiskäyrän jo 1800-luvun lopulla. Hänen tutkimustensa mukaan unohdamme jopa 90 % opitusta tiedosta muutaman viikon sisällä, jos emme kertaa sitä.

Niin oheisesta kuvaajasta nähdään, oikein ajoitettu kertaus loiventaa unohtamiskäyrää. Yhden kertauskerran avulla asioista muistetaan kuukauden kuluttua 70 %. Ilman kertausta muistetaan vain 10 %. Ajoitus onkin avainasemassa: tiedon toistaminen tietyin aikavälein auttaa palauttamaan opitun asian mieleen ennen kuin se ehtii kokonaan unohtua. Kertaamisen ajoittaminen on yksilöllistä, mutta hyvä lähtökohta on kerrata esimerkiksi 2., 4., 8., 15. ja 30. päivänä ensimmäisen opiskelupäivän jälkeen.

Miten tieto saadaan pysymään päässä?

Vieraan kielen oppimiseen liittyvissä tutkimuksissa on havaittu, että ilman kertausta opituista sanoista muistetaan viikkojen päästä alle 10 %. Kun opittua kerrataan oikealla hetkellä vähintään kolme kertaa, voi oppimastamme tiedosta säilyä pitkäkestoisessa muistissa jopa 80 %. Tämä ilmiö perustuu siihen, että joka kerta, kun kertaamme hieman unohtunutta tietoa, aivot joutuvat työskentelemään palauttaakseen sen mieleen. Työskentely saa muistijäljen vahvistumaan.

Karpicken ja Roedigerin (2008) tutkimus swahilin kielen sanojen oppimisesta osoittaa, että asioiden mieleen palauttaminen itse ja kertaus tuottavat huomattavasti parempia tuloksia kuin tiivis, intensiivinen opiskelusessio. Kertaaminen siis edesauttaa syvällistä oppimista, kun taas intensiivinen lukeminen johtaa lähinnä pinnalliseen oppimiseen.

Unohda lukeminen – opi aktiivisesti

Tehokas kertaaminen ei siis suinkaan tarkoita saman asian pänttäämistä päivästä toiseen, vaan siihen kannattaa hyödyntää aktiivisen oppimisen menetelmiä. Aktiivisessa oppimisessa aivoja haastetaan ja tieto pyritään palauttamaan mieleen ilman apuvälineitä, esimerkiksi tekemällä tehtäviä, kirjoittamalla omasanaisia muistiinpanoja, keksimällä kysymyksiä koealueesta tai vaikkapa
selittämällä opitut asiat ääneen. Aktiivinen oppiminen saakin jopa 75 % opituista
asioista jäämään mieleen. Ero pelkkään lukemiseen on merkittävä, sillä ihminen muistaa lukemastaan vain 10 % yhden lukukerran jälkeen.

Kertaus toimii siksi, että mieleen palauttaminen aktivoi ja vahvistaa hermoyhteyksiä, joiden varassa tietoa aivoissa säilytetään. Myös vaikeustasolla on merkittävä vaikutus tiedon säilyttämiseen. Liian helpot tehtävät eivät aktivoi aivoja riittävästi, jolloin tiedon säilyminen on heikompaa. Nousujohteinen vaikeustaso onkin tehokas tapa parantaa tiedon säilyttämistä. Kun opiskelija tekee asteittain vaikeutuvia tehtäviä, aivot joutuvat ponnistelemaan ja oppimisesta tulee syvällisempää.

Mieleen palautus motivoi

Kertaaminen ei ainoastaan tehosta tiedon säilymistä, vaan tukee myös opiskelijan motivaatiota. Kun hyvät opiskelutekniikat – kuten aktiivinen oppiminen ja kertaaminen – otetaan käyttöön, opiskelijat saavat nopeasti onnistumisen kokemuksia. Tämä kasvattaa itsevarmuutta ja siten motivaatiota jatkaa oppimista. Monen opiskelijan minäkuva oppijana voikin muuttua positiivisesti parempia opiskelutekniikoita hyödyntämällä.

Esimerkiksi opiskelija, joka käyttää kertausmenetelmiä uuden asian oppimiseen, huomaa muistavansa opitusta paljon enemmän kuin ilman kertauksia. Tämä johtaa siihen, että oppiminen koetaan helpommaksi ja mielekkäämmäksi. Yhtäkkiä tylsäksi koettu aine saattaakin nousta suosikiksi!