Mafyn opas lääkishakijan lähipiirille

7.7.2022
  • Lääkis

Hei Mafy-kurssilaisen läheinen!

Vanhemman tai läheisen rooli lääkishaussa on usein yllättävänkin merkittävä. Tämä opas kertoo, miten lähipiiri voi tukea hakijaa hakuprosessissa. Oppaan vinkit perustuvat ensisijaisesti siihen, millaista tukea Mafyn opiskelijat ovat kertoneet toivovansa lähipiiriltään. Mafyn opiskelijoiden keskuudessa toteutettiin taitavasti laadittu kyselytutkimus, jonka keskeisimmät tulokset on koottu tähän oppaaseen.

Mitä hakijan lähipiirin on hyvä tietää valmistautumisesta valintakokeseen?

Mitä sinun on hyvä tietää valmistautumisesta lääkiskokeeseen, jotta voit tukea läheistäsi lääkishaussa?

Opiskelussa tärkeintä on laatu

Lääkikseen on sen suuren suosion vuoksi tunnetusti vaikea päästä ja sisäänpäässeet hakijat ovatkin joka vuosi todella kovatasoisia.

Yleinen harhakäsitys kuitenkin on, että päästäkseen kovalle tasolle opiskelijan tulee opiskella mahdollisimman paljon. Todellisuudessa sisäänpäässeiden opiskelumäärissä on valtavasti eroja, ja sopiva viikkotyöaika on hyvin yksilöllinen. Sopivan opiskelumäärän yläraja on 30-35 tuntia viikossa. Tämän yli menevän ajan on havaittu tyypillisesti vain laskevan oppimistehoja ja haittaavan palautumista. 

Opiskelussa tärkeintä on siis keskittyä laatuun käyttämällä aktiivisen oppimisen työkaluja, huolehtimalla tehokkaasta tauotuksesta ja opiskelemalla asioita järkevässä järjestyksessä.

Pitkäjänteinen työskentely edellyttää tehokasta palautumista

Palautuminen ja lepo ovat todella tärkeitä.Ihminen pystyy lyhytaikaisesti intensiivisiin suorituksiin vähäisellä levolla, mutta pitkäjänteinen opiskelu ja tehokas oppiminen pitkällä aikavälillä vaativat kunnollista palautumista. Vapaa-ajalla ja levolla on oppimisessa myös aivan omat tehtävänsä.

Hakijan tulisi pitää viikossa ainakin yksi kokonainen vapaapäivä, jolloin hän voi keskittyä vain mieluisiin ja rentouttaviin asioihin. Onnistunut aikataulutus sisältää siis sekä vapaapäivät että arki-iltojenkin lepo- ja palautumishetket.

Tehokas opiskelu on rankkaa

Heti opiskelun alussa kannattaa aloittaa keskittymään aktiiviseen oppimiseen. Aktiivisen oppimisen filosofia ei välttämättä ole tuttu suomalaisesta peruskoulujärjestelmästä, mutta se on ainoa tehokas keino, jolla yksittäinen opiskelija voi saavuttaa riittävän tason lääkikseen pääsemiseksi.

Aktiivisen oppimisen tekniikat, kuten sinnikäs tehtävien yrittäminen itse, selitystehtävien muotoileminen omin sanoin tai opettajan kanssa teoriasta keskusteleminen ovat haastavia menetelmiä, ja opiskelija joutuu jatkuvasti ponnistelemaan oman osaamisensa reunoja venyttäen. Tämä on raskasta ja saattaa useastikin turhauttaa. Passiivinen opiskelu saattaa tuntua houkuttelevammalta vaihtoehdolta, mutta oppimista tapahtuu kuitenkin vain, kun opiskelija sinnikkäästi kiikkuu osaamisensa rajoilla. Siten ”laskemaan oppii vain laskemalla” –sanonta pitää hyvin paikkaansa.

Lue lisää aktiivisesta oppimisesta Mafynetistä lääkishakijan opiskeluoppaasta!

Millaista tukea hakija toivoo lähipiiriltään?

Mafyn opiskelijoille tehdyssä kyselytutkimuksessa kartoitettiin myös sitä, millaista rohkaisemista ja tukea hakijat toivovat lähipiiriltään lääkishaun aikana.

Tukea henkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen

Kyselytutkimuksen tulosten mukaan seitsemän kymmenestä vastaajasta toivoi lähipiiriltään eniten tukea opiskeluarjessa jaksamiseen. Vanhemmilta toivottiin ymmärrystä hakuprosessin vaativuudesta. Tutkimuksen mukaan opiskelijat pitivät tärkeänä sitä, että lähipiiri kyseli säännöllisesti opiskelun sujumisesta. Opiskelijat toivoivat myös keskusteluja, joissa hakuun liittyviä yleisfiiliksiä voi purkaa.


Opiskelufiilisten kysyminen on tärkeää
 

Vaikka opiskelijat toivoivat, että lähipiiri kyselisi opiskelukuulumisia enemmän, opiskelun etenemiseen liittyvät jatkuvat tiedustelut koettiin ahdistavina. Kyselyyn vastanneet opiskelijat kommentoivat, että yksityiskohtainen etenemisen tiedustelu tuntui enemmänkin niskaan hengittämiseltä ja opiskeluajan tarkkailulta. 

Lähipiirin osoittama vilpitön kiinnostus hakuprosessia ja opiskelijan omia tuntemuksia kohtaan koettiin tärkeänä. Vanhempi voi esimerkiksi osoittaa kiinnostustaan kysymällä, mitä uutta opiskelija on oppinut tänään.

Huolten kanssa ei saa jäädä yksin

Tutkimuksessa kävi ilmi, että yhdeksän kymmenestä opiskelijasta toivoi empatiaa ja ja ymmärrystä tilanteissa, joissa jokin asia huolettaa. Osa vastaajista toivoi lähipiiriltä myös neuvoja ja ratkaisuja huoliin.

Vanhemmilta toivottiin apua myös motivaation ylläpitämiseen ja itsevarmuuden parantamiseen. Erityisen vaikeana koettiin pettymyksen tilanteet esimerkiksi harjoituskokeiden jälkeen. Eräs hakija kommentoi:

”Toivoisin, että vanhempani yrittäisivät kannustaa sen sijaan, että alkavat epäilemään mm. haluani päästä sisään tai sitä, että sovinko lääkikseen. Haluaisin vain kuulla, että se on ok, jos en vielä pääse toisella yrittämällä sisään. Että se ei tarkoita, etten voisi koskaan päästä sisään. Haluaisin, että minuun uskotaan.” 

Hakijat toivoivat myös, että vanhemmat olisivat ylpeitä sinnikkäästä yrittämisestä ja kovasta työnteosta. Tutkimuksen perusteella opiskelijoiden mielestä kannustavinta on kuulla, että on tehnyt parhaansa.

Miten tukea lääkishakijaa?

Aiemmin tämä opas käsitteli sitä, mitä kaikkea lääkishausta tulisi ulkopuolisen silmin tietää ja millaista tukea Mafyn tutkimuksen mukaan opiskelijat lähipiiriltään kaipaavat. Näillä kyselytutkimuksessa esiin nousseilla konkreettisilla vinkeillä voit tukea ja kannustaa läheistäsi lääkishaussa!

Kunnioita lukurauhaa

Kyselytutkimuksen mukaan jopa seitsemän kymmenestä vastaajasta kertoi, että lukurauha keskeytyy tai häiriintyy silloin tällöin. Tyypillisesti keskeytykset aiheutuivat metelistä ja opiskeluhuoneeseen tulemisesta, pyynnöistä auttaa kotitöissä tai pyynnöistä lähteä mukaan johonkin kesken päivän.

Opiskelijoiden mukaan jo se, että lähipiiri tietää lukuaikataulun ja kunnioittaa sitä, auttaa aikataulun noudattamisessa ja helpottaa keskittymistä opiskeluun.

Tiedosta, että lääkishaku ei ole mustavalkoista

Opiskelijat kertoivat tutkimuksessa, että toisinaan lähipiirin kanssa käydyt keskustelut lääkishakemisesta ahdistivat ja lisäsivät paineita onnistua pääsykokeessa. Lääketieteelliseen on tilastojen valossa hyvin vaikea päästä, ja keskimääräinen hakija hakeekin 2-3 kertaa.

Kannattaa muistaa, että jokainen aktiviinen opiskelutunti, jokainen korjattu virhe ja toisaalta jokainen hakukerta vievät opiskelijaa lähemmäs sisäänpääsyä. Hakuprosessin onnistumisen määritelmä ei siis ole mustavalkoinen – pääset tai et pääse. Hakukerta voi olla hyvin opettavainen ja täynnä oivalluksia ja onnistumisia, vaikka opiskelupaikka ei vielä irtoaisikaan. Lääkishaku vaatii paitsi kovaa työtä myös uskoa opiskelijan mahdollisuuksiin ja hitusta hyvää onnea. 

Kiinnitä huomiota ahkeruuteen ja sinnikkyyteen

Kannustamisessa kannattaa kehua opiskelijaa ahkeruudesta ja sinnikkyydestä ja kiinnittää huomiota tilanteisiin, joissa opiskelija on ylittänyt itsensä. Tutkimuksen mukaan opiskelijat kokivat, että ”olet aina ollut hyvä koulussa” –kommentit tai lahjakkuuteen viittaavat kehut aiheuttavat opiskelijalle jopa paineita todistella omia kykyjään.

Koska kuka tahansa voi oppia lääkikseen pääsemiseen tarvittavat taidot, itsensä kehittämisestä ja ahkeruudesta kehuminen osoittaa, että opiskelijan kova työ on huomattu ja hänen mahdollisuuksiinsa uskotaan.

Neljä vinkkiä lähipiirille!

  • Kehu ahkeruudesta ja sinnikkyydestä. Ahkeruus ja sinnikkyys vievät ihmisiä kohti unelmia!
  • Vältä aiheuttamasta paineita kiinnittämällä liikaa huomiota harjoituskoetuloksiin tai muuhun edistymiseen. Oppiminen tapahtuu välillä hyppäyksittäin ja vie toisinaan aikaa.
  • Kuuntele ja ole tukena, kun opiskelija kertoo opiskelustaan. Älä välttämättä yritä ratkaista kaikkia huolia, sillä yleensä parhaimmat ratkaisut löytyy, kun ongelmista saa vain jutella toiselle! Kuunteleminen ja lohduttavan olkapään tarjoaminen on kuitenkin monesti paikallaan.
  • Muista, että oppiminen vaatii ponnistelua. Osoita tukeasi kunnioittamalla opiskelurauhaa ja tiedosta, että opiskelupäivän jälkeen opiskelija voi olla väsynyt.