Mafynetillä opiskelu useampana hakuvuotena

Useimmat sisäänpäässeet yrittävät useammin kuin kerran

Kannattaako Mafynetillä opiskella myös uutena hakuvuotena? Entä kuinka opiskelu kannattaa aloittaa? Olemme koonneet alle vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin liittyen Mafynetillä opiskeluun uusijana.

“Hain viime vuonna lääkikseen ja käytin Mafynettiä, mutta en vielä päässyt sisään. Aion hakea uudestaan, mutta kannattaako minun hankkia Mafynetti?”

Useimmat sisäänpäässeet yrittävät useammin kuin kerran. Jos paikka unelmien opinahjossa ei auennut ensimmäisellä yrittämällä, hatunnosto halustasi jatkaa!

Kilpailu on kovaa, ja edellisen haun tulokseen voi olla lukuisia syitä: aina erikoisesta kokeesta tai yllättävästä koetilanteesta huonosti nukuttuihin öihin tai siihen, että koealuetta ei ehditty ottaa haltuun. Pelkällä tuurillakin on vaikutusta!

Miten valmistautua lääkiskokeeseen toisen tai kolmannen kerran?

Löytyi syy mistä tahansa, ratkaisu tulevaan hakuun on yksi ja sama: tulevan koealueen määrätietoinen haltuunotto.

Lukio-oppimäärän opiskelemiseen löytyy varmasti monia laadukkaita materiaaleja, mutta Mafynetin oppimista tukevat ominaisuudet, kuten automaattinen kertaustoiminto ja sopiviksi paloiksi tehtävien lomaan pilkotut teoriat, sekä laajemmissa oppimisprojekteissa hyödylliset työkalut (esim. työajan seuranta ja edistymiskäyrä) ovat ylivoimaisia. Mafynetin materiaaleista riittää myös varmasti tehtävää, sillä niitä päivitetään jatkuvasti.

Mutta miten Mafynettiä sitten kannattaa käyttää toisella tai kolmannella hakukerralla? Kannattaako tuttuun materiaaliin enää palata?

“Minusta tuntuu, että muistan ulkoa osan Mafynetin tehtävistä. Onko Mafynetin hankkimisesta hyötyä?”

Vaikka kokisit muistavasi joitakin tehtäviä Mafynetistä ulkoa, Mafynetistä on silti sinulle valtavasti hyötyä!

Opiskellessa, tehtäviä tehdessä ja kerratessa ulkomuistiin saattaa jäädä asioita – kukapa fysiikkaa lukiessaan ei muistaisi kesämökillä hassuttelevaa insinööriä tai maston päällä tanssivaa merimiestä. Valtaosassa tapauksia mieleen jääneet yksityiskohdat ovat kuitenkin pintapuolisia ja irrallisia, eivätkä ne tee sovelluksen harjoittelemisesta tehottomampaa.

Jos tilanteesi on puolestaan se, että muistat tehtävien malliratkaisuista valtavasti yksityiskohtia, se voi olla merkki siitä, että olet aiemmin keskittynyt vääriin asioihin. Kiinnitä siis entistä enemmän huomiota opiskelutekniikoihin ja asioiden ymmärtämiseen tulevaisuudessa. Tehtäviä tehdessä tulee keskittyä niiden opettamiin teorioihin, ei malliratkaisun mekaaniseen muistamiseen

Testaa ja syvennä ymmärrystäsi näillä tekniikoilla:

• Lähesty tehtäviä puhtaalta pöydältä: Hahmota tilannetta kysymyksillä: ”Mistä tässä on kysymys?”, ”Mitä tiedetään?”, ”Mitä ilmiöitä tilanteeseen liittyy?” ja ”Mitä tehtävässä todella kysytään?”.
• Nosta luovutuskynnyksesi korkealle: Katso malliratkaisu vasta, kun olet saanut oikean vastauksen. Jumiin jäädessäsi hae apua teoriasta tai vihjeistä, älä suoraan malliratkaisusta.
• Opeta asia muille (tai itsellesi): Selitä ratkaisu ääneen toiselle ihmiselle tai itsellesi. Jos selityksesi on looginen, kattava ja itsevarma, olet sisäistänyt asian.

“Milloin oma Mafynetin edistymishistoria kannattaa nollata?”

Lähtökohtaisesti Mafynetin edistymishistoria kannattaa aina piilottaa/nollata ja opiskelu aloittaa materiaalien alusta. Ainoa poikkeus sääntöön on, jos olet käyttänyt Mafynettiä kevään yo-kirjoituksiin valmistautumisessa.

Miksi Mafynetti kannattaa nollata?

• Pedagoginen syy: Kaikki lukio-oppimäärät ja valintakoemenestyksen kannalta tärkeimmät ydinasiat pohjustetaan materiaalin alkupäässä. Tutun alun läpikäynti virittää aivot uuden oppimiseen, eikä osattujen perusasioiden kertaamiseen mene kauaa. Pohjatietojen ollessa hallussa, loppupään haastavien asioiden opiskelu on huomattavasti tehokkaampaa.
• Tekninen syy: Aiemmin tehdyt tehtävät sotkevat Mafynetin älykästä kertaustoimintoa. Uusi kierros nollatulla historialla on siis myös teknisesti fiksuin ratkaisu.

Milloin opiskelua voi jatkaa nollaamatta? (Poikkeustapaus)

Ainoat poikkeukset ovat, jos olet käyttänyt Mafynettiä vain kevään yo-kirjoituksiin valmistautumisessa, tai jos oppimäärästä on jäänyt kokonaisia moduuleja käymättä (esim. biologiassa solubilsa ja ihminen opiskeltu, mutta bioteknologia jäänyt välistä). Tällöin voit harkinnan mukaan opiskella ensin uudet aiheet ja palata sitten tuttuihin. Yleissuositus on silti aloittaa aina alusta tutun alun virittävän vaikutuksen vuoksi.

“Hain viime vuonna lääkikseen käyttäen Mafynettiä, mutta en päässyt sisään. Aion hakea uudestaan, miten toimin?”

Vähintään kerran hakeneena sinulla on tarvittavista asioista varmasti jo jonkinlainen (kenties vahvakin) pohjatieto, mikä auttaa sinua tulevassa. Mahtavaa! 

Ota seuraavaa hakua suunnitellessasi huomioon nämä vinkit:

• Aloita ajoissa ja rauhallisesti: Mitä pidemmälle ajalle opiskelun jaat, sitä paremmin ehdit kertaamaan ja keskittymään heikkouksiisi. Viikoittaisen työtuntimäärän ei tarvitse alussa olla päätähuimaava. Rakenna opiskelurutiinia portaittain.
• Nollaa edistymishistoria: Aloita materiaalin alusta. Perusasioiden kertaaminen virittää aivosi suoritusmoodiin, eikä se kuluta liikaa aikaa.
• Mene mukavuusalueesi ulkopuolelle: Suuntaa paukut heikkouksiisi. Oman mukavuusalueen ulkopuolella oleva opiskelu on yleensä tehokkainta. Kokeile aloittaa päivittäinen opiskelu siitä aineesta tai aiheesta, joka tuntuu kaikkein haastavimmalta.

Oppiainekohtaiset vinkit uuteen hakuvuoteen:

• Biologia (Keskity ymmärtämiseen ulkoa opettelun sijaan): Samat tehtävät eivät toistu valintakokeessa, joten malliratkaisujen ulkoa opettelu ei syvennä pohjaasi. Keskity keskeisen käsitteistön ja ilmiöiden ymmärtämiseen. Kun aloitat ajoissa ja etenet tutussa materiaalissa nopeasti, ehdit käydä perusasiat läpi jo kevään ensimmäisiin harkkakokeisiin mennessä. Tämä jättää loppukeväästä loistavasti aikaa syventäville osioille!
• Laskuaineet: fysiikka ja kemia (Syvä ymmärrys suorittamisen sijaan): Älä luota siihen, että muistat vanhan tehtävän ratkaisukaavan ulkoa. Haasta itseäsi kysymällä: ”Miksi käytän juuri tätä kaavaa?”, ”Mikä sana tehtävänannossa paljasti tämän ilmiön?” Muista, että soveltaminen alkaa aina tilannekuvan hahmottamisesta. Kokeile vaikka piirtää kuva! Tutuissa aiheissa voit kuitenkin siirtyä huomattavasti aiempaa suoremmin kohti vaativampia tavoitetehtäviä.

Tiivistelmä: Miten opiskella uusijana?

Yleinen strategia ja ajattelumalli

• Vaihtamalla ei parane: Älä hylkää edellisellä kerralla rakennettua vankkaa pohjaa vaihtamalla materiaalia. Rakenna jo opitun päälle.
• Oikea asenne uusintaan: Nauti siitä, että asiat ovat tuttuja. Eteneminen saa ja sen pitääkin tuntua edellistä kertaa kevyemmältä.
• ”Ahaa”-elämykset: Toinen tai kolmas opiskelukerta avaa ymmärrystä aivan uudella tavalla! Oppimäärän sisällöt yhdistyvät tavalla, johon ensimmäisellä kerralla ei ollut valmiuksia, kun uutta omaksuttavaa oli paljon.

Mafynetin tehokas käyttö

• Pääsääntö: Aloita alusta (piilota aiempi opiskeluhistoria/nollaa Mafynetti). Etene tutuissa asioissa energiatehokkaasti ja määrätietoisesti. Älä jää jumiin varmistelemaan ”pohjamutia”, vaan anna tutun alun virittää aivot uuden oppimiseen. Aiemmin tehdyt tehtävät sotkevat kertaustoiminnon, joten uusi kierros on teknisestikin fiksuin.
• Jatkaminen nollaamatta (ei suositella lähtökohtaisesti): Voit harkinnan mukaan jatkaa Mafynetissä kohdasta, johon edellisessä haussa jäit. Tämä voi toimia esimerkiksi tilanteessa, jossa biologian osalta ehdittiin edellisessä haussa opiskella vain osa aiheista (esim. solu- ja ihmisen biologia, mutta bioteknologia ja muut moduulit jäivät kokonaan opiskelematta). Tällöin voi olla perusteltua tutustua ensin uusiin aiheisiin ja palata myöhemmin tuttuihin aiheisiin. Huom! Tässä jää herkemmin paitsi tuttujen asioiden virittäviltä vaikutuksilta. On myös hyvä pitää mielessä, että valintakoemenestyksen kannalta tärkeimmät ydinasiat pohjustetaan materiaalin alkupäässä.
• Yhteenvetona: Useimmiten on luontevaa palauttaa tutut asiat mieleen energiatehokkaalla otteella ja rakentaa uusi tieto näiden varaan.

Oppiainekohtaiset vinkit

Biologia:

• Keskity ymmärtämään, älä opettele pelkästään ulkoa: Samat tehtävät eivät toistu kokeessa, joten malliratkaisujen ulkoa opettelu ei syvennä edellisen hakukerran pohjaa tehokkaalla tavalla. Keskity sen sijaan keskeisen käsitteistön ja teorioiden ymmärtämiseen (käsitteiden muistaminen helpottuu biologisen ymmärryksen syvenemisen sivutuotteena).
• Valmiina harjoituskokeisiin: Kun etenet tutussa materiaalissa nopeasti, ehdit kahlata perusasiat läpi jo kevään ensimmäisiin harkkakokeisiin mennessä. Tämä antaa mahdollisuuden haastaa osaamista monipuolisesti ja kasvaa voimaannuttavalla tavalla läpi harkkakoekevään. Lisäksi loppukeväästä jää loistavasti aikaa syventäville osioille ja ”rennon tehokkaalle” kertaamiselle (osiot 5–7).

Laskuaineet (fysiikka, kemia):

• Syvä ymmärrys suorittamisen sijaan: Älä luota siihen, että muistat vanhan tehtävän ratkaisun ulkoa. Kysy itseltäsi ”inhottavia” kysymyksiä: ”Miksi käytän tätä kaavaa? Mikä sana tehtävänannossa paljasti tämän?”
• Systemaattisuus haastavissa tehtävissä: Soveltaminen alkaa aina tilannekuvasta. Mitä ilmiöitä tässä on? Mitä arvoja tiedetään? Piirrä kuvat!
• Nopeammin tavoitetehtäviin: Teoriat käydään tarkasti läpi, mutta tutuissa aiheissa voi siirtyä huomattavasti aiempaa suoremmin vaativiin tavoitetehtäviin.

Uusiminen on kannatava investointi tulevaisuuteesi

Aiemmin tehty työ ei katoa mihinkään, vaan jokainen jo opiskeltu tunti on talletettu päähäsi. Kun yhdistät aiemmin kertyneen pohjaosaamisen Mafynetin älykkäisiin työkaluihin ja oikeaan opiskelutekniikkaan, olet tulevassa haussa vahvempi kuin koskaan ennen.

Unelma opiskelupaikasta on täysin saavutettavissa – anna palaa ja tee tästä hakuvuodesta se, joka vie sinut maaliin!