Harjoittelun määrä
Lääkikseen pääsemiseksi ei tarvita poikkeuksellista lahjakkuutta, vaan runsas määrä oikeanlaista harjoittelua. Tämä pätee kaikkiin pääsykoeaineisiin – myös fysiikkaan, joka usein mielletään erityistä lahjakkuutta edellyttäväksi aineeksi.
Vuonna 2023 MAFY:n asiakkaat veivät 67 % kaikista pääsykoekiintiön paikoista. Meillä on hyvin kattava aineisto lääkikseen päässeistä ja siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet heidän onnistumiseensa. Sekä valmennuskurssi- että itseopiskeluasiakkaamme käyttävät Mafynetti-sovellusta, joka tuottaa meille tarkkaa tilastoaineistoa.
Alla oleva kuvaaja havainnollistaa erinomaisesti harjoittelun merkitystä:
Mistä tiedämme tämän?
Kysyimme kaikilta asiakkailtamme heidän sisäänpääsystään ja järjestimme tämän tilaston Mafynetillä tehtyjen työtuntien mukaan (yllä olevan kuvan tilasto on vuodelta 2018, mutta tilanne ei ole sen jälkeen olennaisesti muuttunut).
Kuvaajasta ilmenee, että mitä enemmän työtunteja opiskelija oli tehnyt Mafynetillä, sitä korkeampi oli sisäänpääsyn todennäköisyys.
Huomaa, että todennäköisyys lakkaa kuitenkin kasvamasta 600 tunnin jälkeen. Yleisesti ottaen enempi harjoittelu tuo lisää kehitystä ja paremmat tulokset, mutta harjoittelu täytyy jakaa riittävän pitkälle ajalle, jotta ehtii myös levätä. 1200 tuntia harjoittelua antaa paljon paremman tuloksen kuin 600 tuntia, jos harjoittelun jakaa esim. kahdelle lukuvuodelle. Tässä tilastossa tulokset lakkaavat kasvamasta 600 tunnin jälkeen todennäköisesti siksi, että merkittävä osa tämän rajan ylittäneistä opiskelijoista on yrittänyt opiskella liian paljon lyhyessä ajassa, esimerkiksi 800 tuntia neljässä kuukaudessa.
MAFY:n tiimi mittaa ja analysoi paljon asioita ja olemme tutkineet myös sitä, millaisella viikkotuntimäärällä oppii nopeimmin. Useimmilla ihmisillä paras määrä on 30-35 tuntia viikossa aktiivista työskentelyä Mafynetillä. Työaika sisältää kaikkiin oppiaineisiin yhteensä käytetyn ajan. Työajasta on poistettu kaikki lyhyetkin lepo- ja ruokatauot.