Evästeet

Hei! Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä ja muita vastaavia työkaluja sivuston liikenteen analysoimiseen, personointiin ja mainosten kohdentamiseen. Lisäksi seuraamme kävijäliikennettä anonyymisti. Voit sallia välttämättömät evästeet, tietyt evästeet tai kaikki evästeet. Lue lisää tietosuojaselosteestamme

Mafy » Lääketiede » Viimeisten viikkojen fiiliksiä

Viimeisten viikkojen fiiliksiä

Viimeiset viikot ennen valintakoetta voivat olla melkoinen tunteiden vuoristorata. Et ole yksin.

Sisäänpäässeiden stooreja

Millainen mielentila auttaa onnistumaan valintakokeessa? Pyysimme lääkikseen sisään päässeitä kertomaan, millaisia ajatuksia, rutiineja ja haasteita heillä oli viimeisinä viikkoina ennen koetta. Vastauksissa toistui erityisesti yksi asia: tässä vaiheessa tärkeintä ei ole enää maksimaalinen suorittaminen, vaan sopivan vireystilan, itseluottamuksen ja levon löytäminen.

Alta voit lukea hakijoiden omia kokemuksia ja ajatuksia viimeisiltä viikoilta ennen koetta. 👇

  • Tunteiden vuoristorata

    Lääkis: opostoorit

  • Muistelen haikeana

    Lääkis: opostoorit

  • Rentouduin vaikka väkisin

    Lääkis: opostoorit

  • Kivojen juttujen maksimointi

    Lääkis: opostoorit

  • Epäonnistuminen harkkakokeessa

    Lääkis: opostoorit

  • Pitkät kävelylenkit 💙

    Lääkis: opostoorit
  • Olen pystynyt jakamaan kaikenlaiset fiilikset opolle ja ollut kyllä mukava, kun ollut henkilö prosessissa mukana, joka oikeasti ymmärtää mitä tähän kuuluu.

    Lääkis: opostoorit
Ilmoittaudu kurssille

Seuraavaksi: Lue kaikki kurssipalaute

Julkaisemme kaiken kurssipalautteen lyhentämättömänä ja juuri sellaisena kuin olemme sen saaneet. Kun tulet kurssillemme, näet, kuinka oma palautteesi ilmestyy sivuillemme. Kukaan muu valmennuskurssijärjestäjä ei tee näin.

Kaikki palaute

Tunteiden vuoristorata

Lääkis: opostoorit

Tunteiden vuoristorata

Omana pääsykoekeväänä koko toukokuu tuntui ihan vuoristoradalta: kun näet sen korkean huipun edessä ja oot tuntenut jo jonkin aikaa, että se vaunu liikkuu sun alla kohti sitä huippua, vaikka vielä ei olekaan lähdetty kunnolla nousuun. Kertauksien aloittaminen käynnisti sen nousun – netissä näkee näitä lähes pystysuoria vuoristoratoja maailmalta, niin se tuntui siltä. 


Ylhäällä, viimeisenä viikonloppuna ja viimeisinä päivinä ennen koetta, saattoi hetken olla, jännitys vatsanpohjassa, ja ihailla maisemia – sitä kaikkea, mitä on tullut jo opittua ja ihan jo sitä työmäärää, joka tuli tehtyä – kun yritti olla katsomassa edessä odottavaa pudotusta. Pudotusta, koska sitähän se on: se jännitys ja kauhu kulminoituu siihen, mutta se on just se asia, jonka takia siinä vaunussa istutaan ja minkä takia koko radalle lähdettiin, että sen saisi kokea, ja saisi kokea sen jälkeen onnistuneensa ja käyneensä läpi jotain hienoa. Ei se hetkessä välttämättä hyvältä tunnu, kyllä sen tiesi jo etukäteen. 

Mutta silti sen vaunun kyytiin noustiin päättäväisenä, ja kauan odotettu ja jännitetty syöksykiito olikin sitten hetkessä ohi. Sekalaisilla fiiliksillä, osittain tyytyväisenä, ja osittain kauhuissaan että mitä tuli tehtyä. 

Mutta se oli ohi. Sitten saattoi vain odottaa vaunun lipuvan maaliin; odottaa niitä tuloksia, ja laskeutua itse siitä koko kyydistä, sillä olihan se koko haku aika vuoristorata.

Muistelen haikeana

Lääkis: opostoorit

Muistelen viimeisiä viikkoja haikeana

Vikojen viikkojen aikana keskityin nauttimaan opiskelusta ja jo tehdystä työstä. Takana oli monta kuukautta niin hyviä kuin vaikeitakin hetkiä, joista olin selvinnyt. Kuuntelin kerratessa tsemppibiisejäni, palkitsin itseni jätskillä opiskelupäivien päätteeksi ja fiilistelin ajatusta onnistumisesta auringon paisteessa.

Jännityksestä ei päässyt millään eroon vikojen viikkojen aikana ja toisinaan se lamautti, mutta tällä tavoin ainakin itsellä jännitys muuttui enemmänkin innostukseksi ja ’pääpäivän’ odotukseksi. Koepäivänä muistan olleeni äärimmäisen jännittynyt ja levoton, mutta samaan aikaan todella ylpeä ja onnellinen hakuvuodestani.

Nyt jälkeenpäin viimeiset viikot ovat rakkaita muistoja hakuajalta. Oli super mahtavaa elää pieni hetki niin hyvällä fiiliksellä jännittävää ja intensiivistä ajanjaksoa!

Rentouduin vaikka väkisin

Lääkis: opostoorit

Rentouduin vaikka väkisin

Kun koe lähestyi, niin mieli alkoi mennä melko ylivirittyneeseen suuntaan, joten pyrin kaiken keinoin unohtamaan opiskelun ja pitämään hyvinvoinnista huolta!

  • treenasin
  • meditoin
  • käytin neurosonic tuolia
  • pidin huolto unirytmistä
  • meal preppasin ja söin hyvin
  • aloitin uuden harrastuksen

Pyrin kaikin keinoin kohti hyvää mielentilaa, tein vain kivoja ja hyvinvointia lisääviä asioita ja muistutin itseäni siitä, että osaan kyllä!

On hyvä muistaa, että hakeminen saa olla kivaa ja ei-kuormittavaa, on ihan harhaluulo, että pitäisi grindaa kyynel silmässä. Etsi se palo ja nauti matkasta!

Kokeen lähestyessä kokosin tsemppibiisisoittolistan, jossa oli biisejä, mitä luukutin koepäivänä ja latasin itseni ’taistelumoodiin’! 

Kerroin itselleni, että nyt mennään, mä osaan, oon huikee ja kukaan ei voi estää mua nappaamasta sitä hiton koulupaikkaa. On ihan uskomatonta, miten paljon itsestään saa enemmän irti, kun mielentila on oikea! 🫶🏼

Kivojen juttujen maksimointi

Lääkis: opostoorit

Kivojen juttujen maksimointi

Tee koetta edeltävänä viikonloppuna vain ja ainoastaan kivoja asioita, jotka pitävät vireystilan sopivalla tasolla (ei yli- tai alivireyttä)! Esim. omalla kohdalla se oli leipomista (käsille tekemistä) ja puolen päivän pituinen luontoretki oman rakkaan kanssa (luonto, raikas ilma, hyvä seura). Lisäksi tein palapelejä ja katsoin omaa comfort sarjaa. Eli sellasia mukavaa, rauhaa tuovaa tekemistä, mikä vie ajatuksia muualle!

Täysin ei jännitystä tietenkään tarvitse (tai voikaan) työntää taka-alalle, ja tässä just oma kumppani tai muu läheinen on kuunteleva korva viikonlopun ajan.

Toinen vaihtoehto (jonka myös toteutin) oli kirjoittaa tuntoja ylös. Itse toteutin tämän niin, että ostin kaupasta kivan virvoitusjuoman ja menin sataman penkille istumaan ja kuuntelemaan veden liplatusta. Kirjoitin siinä kirjeen itselleni, missä reflektoin tätä hakuvuotta ja mietin, mistä on ihan alunperin lähdetty. Siinä kyllä nousi kiitollisuus ja ylpeys omasta tekemisestä, parhaani olen yrittänyt ja se riittää!!

Vikalla viikolla tuli muutenkin opiskeltua PALJON vähemmän, tehtyä syväänhengittelyitä vähän siellä sun täällä ja kyllä siinä alkoi jo virittyä tunnelmaan. Olo oli odottava, hyvällä tavalla.

Jännitys on täysin ookoo!!! Se kertoo siitä, että tää asia on tärkeä ja oot tehnyt paljon töitä! Vikalle viikolle olisikin ihan tosi tärkeää löytää keinoja, joilla se jännitys pysyy sen verran maltillisena, että pystyt handlaamaan sen. 🙂 Suosittelen pysähtymään asian äärelle ja miettimään niitä keinoja, ettei jännitys/ahdistus/paniikkikertailu vie mennessään vikalla viikolla. 🙂

Epäonnistuminen harkkakokeessa

Lääkis: opostoorit

MM-lätkän avulla yli vikan harkkakokeen aiheuttamasta pettymyksestä

Itselläni viimeinen harjoituskoe meni kaikista kokeista huonoiten. Suoraan sanottuna se ei todellakaan nostattanut fiilistä ja olin valmis luovuttamaan. Onneksi ymmärsin kuitenkin, että harjoituskokeet ovat harjoituskokeita ja ne eivät kerro koko totuutta osaamisestani, vaikka jotain osviittaa ne saattavatkin antaa.

Sain keräiltyä itseni siinä ja päätin osallistua pääsykokeeseen, koska olin tehnyt töitä syksystä lähtien. Tein mielikuvaharjoittelua ja ajattelin sitä fiilistä, kun pääsen kertomaan muille kouluun pääsystä. Kokeeseen osallistuminen oli hyvä päätös, koska sillä pääsykokeella pääsin sisään ja nyt takana on jo useampi vuosi opiskeluja!

Viimeisen viikon aikana luin melko vähän. Saatoin tarkistaa joitain asioita, jotka pyörivät mielessä, mutta muuten keskityin aikalailla kaikkeen muuhun, koska suurin työ oli jo takana päin. Tein loput kertaustehtävät ja viimeiset pari päivää tein kaikkea muuta, kuten kävin katsomassa lätkän MM-kisoja.

Pitkät kävelylenkit 💙

Lääkis: opostoorit

Tuuletin päätäni pitkillä kävelyillä

Pitkät kaverin/perheenjäsenen kanssa keskustelua sisältäneet kävelylenkit tuuletti ajatuksia. Ehdottoman tärkeää oli täysi lääkissomepaasto esim. instan ja jodelin osalta pari viikkoo ennen koetta!

Mulla ei ollut todellakaan yksiselitteinen fiilis että sisään mennään, vaan enemmänkin sellainen ”mulla on ihan ok mahis, jos on hyvä päivä ja olosuhteet kohdallaan” – eli ei tartte tuntee itteensä valmiiksi!

Lääkis: opostoorit

Olen pystynyt jakamaan kaikenlaiset fiilikset opolle ja ollut kyllä mukava, kun ollut henkilö prosessissa mukana, joka oikeasti ymmärtää mitä tähän kuuluu.