Aktiivisen oppimisen voima

2.8.2023
  • DI
  • Kauppis
  • Lääkis
  • Lukio ja yo

Eräs sanonta kuuluu: Being a student is easy. Learning requires actual work. Sanonta pitää hyvin paikkansa, sillä uusien asioiden oppiminen on hankalaa. Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä aktiivinen oppiminen on ja miksi se on ylivoimainen tapa oppia. Alta löydät myös neljä konkreettista vinkkiä, joiden avulla teet omasta opiskelustasi mahdollisimman aktiivista!

Aktiivinen oppiminen tarkoittaa sitä, että osallistut itse aktiivisesti oppimistilanteeseen. Et ole oppimisessa pelkästään vastaanottavana osapuolena, vaan opit itse tekemällä. Aktiivisen oppimisen vastakohta on passiivinen oppiminen, jossa esimerkiksi kuuntelet luentoa tai luet oppikirjaa eli olet oppimistapahtumassa vain vastaanottamassa tietoa.
Aktiivinen oppiminen on ylivertaista yksinkertaisesti siitä syystä, että opit niitä taitoja, joita harjoittelet. Jos harjoittelet luennon kuuntelemista tai kirjan lukemista, et opi tekemään tehtäviä kovin tehokkaasti. Jos esimerkiksi luet kirjan kappaletta uudestaan ja uudestaan, et opi palauttamaan mieleen tekstin asioita, vaan opit lukemaan sujuvasti kyseistä kappaletta. Tehtäviä oppii tekemään tehtäviä tekemällä ja asioita oppii palauttamaan muistista mieleen, kun työskentelee riittävästi oman muistinsa varassa.
Saatat pohtia, että eikö tehtävien tekemistä varten tarvitse ensin osata teoriaa? Miten teorian voi oppia ilman että
lukee tai kuuntelee luentoa?
Olet aivan oikeassa. Käytännössä tarvitaan jonkin verran passiivista oppimista pohjalle, jotta voidaan siirtyä aktiiviseen oppimiseen. Tällöin on kuitenkin kriittisen tärkeää, että passiivinen oppiminen on pilkottu
riittävän pieniin paloihin, joiden väleissä on aktiivista oppimista. Näin muistaminen ja ymmärrys tehostuvat merkittävästi.
Mafynetissä tiiviit teoriat ja ymmärrystä testaavat tehtävät vuorottelevat, ja näin oppiminen pysyy aktiivisena ja tehokkaana.

Entä ne luennot?

Kuvitellaan että kuuntelet opettajan luennointia 20 muun oppilaan kanssa. Ensimmäinen ongelma on luennon aihe. Jos kaikki oppilaat etenevät omaan tahtiin, aihe on todennäköisesti sellainen, jonka olet jo opiskellut tai sellainen, jota sinun ei vielä kannata opiskella. Kummassakaan tapauksessa luento ei ole sinulle erityisen hyödyllinen.
No, ajatellaan sitten, että joko sattuman kaupalla luennon aihe on sinulle sopiva, tai vaihtoehtoisesti opettaja on järjestänyt opiskelun siten, että kaikki etenevät samaan tahtiin. Tämä ei toki ole järkevää, koska tahti on joillekin liian nopea ja joillekin liian hidas, mutta eikö luento tällöin olisi periaattessa hyvä?
Lähtökohta luennolle olisi hieman parempi, mutta luennoinnissa on silti ongelmia. Vaikka luento olisi lyhyt, jokaiselle oppilaalle herää erilaisia kysymyksiä, ja jokaiselle vähän eri asiat ovat hankalia. Opettajan olisi mahdotonta selventää jokaiselle erikseen heitä askarruttavat asiat haaskaamatta suurimman osan aikaa.
Opettajajohtoinen käsitteiden ja kokonaisuuksien pohtiminen voi silti olla sopivissa määrin tehokasta, jos tarkoituksena ei ole niinkään kaataa tietoa opiskelijoiden päähän, vaan aktivoida opiskelijoita ajattelemaan ja opiskelemaan hyvällä tavalla.

Opiskelun dos ja don’ts!

  1. DON’TÄlä lue pitkiä pätkiä teoriaa tai katso pitkiä opetusvideoita putkeen.
    DO: Tee sen sijaan itse tehtäviä, sillä laskemalla laskuja, muotoilemalla selityksiä ja palauttamalla asioita omasta muististasi opit näitä taitoja. Käytä teoriaa tai opetusvideioita vain pienissä pätkissä tehtävien apuna.
  2. DON’T: Älä kopioi muistiinpanoja suoraan kirjasta.
    DO: Tee sen sijaan muistiinpanot omin sanoin omasta muististasi sen jälkeen, kun olet ajatuksella lukenut tekstin.
  3. DON’T: Älä opettele malliratkaisuja ulkoa.
    DO: Yritä ratkaista tehtävät itse, mutta jos turvaudut malliratkaisuun, katso sitä rivi riviltä vain siihen asti, että uskot taas osaavasi itse eteenpäin. Pyri selittämään, miksi eri välivaiheet tai perustelut tarvitaan osaksi ratkaisua.
  4. DON’T: Älä anna periksi vaikeidenkaan asioiden kohdalla.
    DO: Muista sen sijaan kerrata säännöllisesti! Jos et osannut jotain asiaa ensimmäisellä yrittämällä, kertaamalla varmistat, että opit asian hieman levättyäsi ja kypsyteltyäsi sitä ensin.