Mafyn opas opiskelijan vanhemmille

Lukioaika on monelle opiskelijalle nuoruuden mieleenpainuvimpia ja merkittävimpiä vuosia. Vanhempana olet tärkeä tuki nuorelle näiden vuosien aikana! 

Mafyn vanhempainopas käsittelee sitä, mitä vanhempien on hyvä ymmärtää lukio-opiskelusta ja miten vanhempi voi konkreettisesti olla apuna ja mukana luomassa onnellisia lukiovuosia. Oppaan neuvot perustuvat Mafyn opiskelijoiden keskuudessa tehtyyn kyselytutkimukseen.

Mitä opiskelusta olisi hyvä ymmärtää? 

Lukio-opinnot ja opetussuunnitelma ovat vuosien mittaan muuttaneet paljon muotoaan. Lukiolaiset ovat usein hyvin itseohjautuvia ja osaavat huolehtia opinnoistaan omatoimisesti. Nämä opiskeluun liittyvät asiat on kuitenkin vanhemmankin hyvä opiskelusta tietää!

Opiskelussa tärkeintä on laatu

Hyvin yleinen harhakäsitys on, että hyviä arvosanoja tavoittelevan opiskelijan tulisi opiskella mahdollisimman paljon. Myös media ruokkii tätä mielikuvaa uutisoimalla kellon ympäri lukevista superopiskelijoista, jotka saavat vain parhaita arvosanoja. Kuitenkin opiskelussa, kuten monessa muussakin asiassa, laatu korvaa määrän. Keskimäärin 30-35 tuntia tehokasta opiskelua viikossa voidaan pitää ylärajana, ja tätä suurempi tuntimäärä tyypillisesti vain laskee opiskelutehoa ja haittaa palautumista.

Opiskelussa tärkeää on siis keskittyä laatuun, joka muodostuu aktiivisen opiskelun työkaluista ja riittävästä palautumisesta. Seuraavaksi esitellään tarkemmin, mistä nämä laadun rakennusosaset koostuvat.

Pitkäjänteinen työskentely edellyttää tehokasta palautumista

Tutkimusten mukaan ihminen pystyy lyhytaikaisesti intensiivisiin suorituksiin vähäisellä levolla, mutta pitkäjänteinen opiskelu vaatii kunnollista palautumista. Vapaa-aika ja lepo vaikuttavat myös oppimistuloksiin.

Opiskelijan tulisi pitää viikossa ainakin yksi kokonainen vapaapäivä, jolloin hän voi keskittyä mieluisiin harrastuksiin ja rentouttaviin asioihin. Onnistunut opiskelun aikataulutus sisältää vapaapäivien lisäksi myös arki-iltojen lepo- ja palautumishetket.

Tehokas opiskelu on rankkaa

Kuunnellessaan opettajan opetusta tai lukiessaan oppikirjaa opiskelijat ovat oppimistilanteessa vain vastaanottavana osapuolena. Aktiivinen oppiminen sen sijaan tarkoittaa sitä, että opiskelijat osallistuvat itse tiedon jäsentelyyn ja työstämiseen. Aktiivisen oppimisen tekniikat, kuten tehtävien sinnikäs yrittäminen itse, selitysten muotoileminen omin sanoin tai opettajan tai kaverin kanssa oppiaineesta keskusteleminen ovat tehokkaita mutta opiskelijaa haastavia menetelmiä. Opiskelija joutuu jatkuvasti ponnistelemaan oman osaamisensa reunoja venyttäen. Tämä on raskasta ja saattaa useastikin turhauttaa.

Passiivinen opiskelu, kuten videoiden katsominen tai kirjan lukeminen saattaa tällöin tuntua houkuttelevammalta vaihtoehdolta, mutta oppimista tapahtuu vain, kun opiskelija sinnikkäästi kiikkuu osaamisensa rajoilla. Siten on normaalia, että opiskelija on opiskelupäivän jälkeen väsynyt. 

Millaista tukea opiskelijat vanhemmiltaan kaipaavat?

Opiskelu on välillä hyvin yksinäistä ja raskasta puuhaa. Mafyn kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että opiskelijat kaipaavatkin eniten tukea henkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Kuuntele ja kannusta

Mafyn kyselytutkimuksen tulosten perusteella seitsemän kymmenestä vastaajasta toivoi vanhemmiltaan eniten tukea opiskeluarjessa jaksamiseen. Tutkimuksen mukaan opiskelijat pitivät tärkeänä sitä, että vanhemmat kyselevät säännöllisesti kuulumisia. Opiskelijat arvostivat myös mahdollisuutta käydä vanhempien kanssa opiskeluaiheisia keskusteluja ja siten purkaa omia fiiliksiä.

Toisaalta opiskelijat halusivat myös pitää opiskelulangat omissa käsissään eikä ylihuolehtimista koettu mukavaksi. Eräs vastaaja kommentoi näin:

“Huolehtiminen kertoo siitä, että vanhempi ymmärtää opiskelun raskauden ja toivoo lapselleen menestymistä. On kuitenkin hyvä, että vanhempi tietää rajansa – – Liika huolehtiminen kertoo siitä, ettei vanhempi luota siihen, että lapsi pärjää itse.” 

Kunnioita opiskelurauhaa

Kyselytutkimuksen mukaan jopa seitsemän kymmenestä vastaajasta kertoi, että opiskelurauha keskeytyy tai häiriintyy silloin tällöin. Tyypillisesti keskeytykset aiheutuvat metelistä ja opiskeluhuoneeseen tulemisesta, pyynnöistä auttaa kotitöistä tai lähteä johonkin mukaan. 

Opiskelijoiden mukaan jo se, että vanhemmat tietävät opiskelulle varatun ajan ja kunnioittavat sitä, auttaa keskittymisessä sekä aikataulun noudattamisessa.

Kiinnitä huomiota ahkeruuteen ja sinnikkyyteen

Jopa kuusi kymmenestä opiskelijasta kertoi toivovansa välillä tai usein vanhemmiltaan kannustusta opiskeluun. Opiskelijat kuitenkin kommentoivat, että kannustamisessa keskeistä on lähestymistapa: Jatkuvan patistamisen sijaan satunnainen ja oikea-aikainen tsemppaaminen on motivoivaa.

Kannattaa myös muistaa, että kaikessa ei tarvitse olla hyvä. Opiskelijan olisikin tärkeää löytää ne aineet, jotka häntä itseään kiinnostavat tai jotka esimerkiksi auttavat kohti jatko-opiskelupaikkatavoitetta. Oli opiskelijan tavoite mikä tahansa, oppimiseen kannustaminen osoittaa, että opiskelijan valintoja kunnioitetaan ja hänen mahdollisuuksiinsa uskotaan.

Kannustamisessa ja tsemppaamisessa kannatta aina kehua ahkeruudesta ja sinnikkyydestä ja kiinnittää huomiota tilanteisiin, joissa nuori on ylittänyt itsensä. Tutkimuksen mukaan “olet aina ollut hyvä koulussa” -kommentit tai muut lahjakkuuteen viittaavat kehut aiheuttavat opiskelijoille jopa paineita todistella omia kykyjään. Sen sijaan opiskelijasta on kannustavinta kuulla, että hän on tehnyt parhaansa.  

Eräs opiskelija kommentoi: ”Minun oli vaikea keksiä mistä kiinnostuisin ja mitä tavoittelisin ja päädyinkin valitsemaan välivuoden lukion jälkeen. Toivon vain, että vanhempani olisivat minusta ylpeitä, vaikka en tavoitellutkaan pelkkiä ällliä ja suoriuduin keskinkertaisesti. Opiskelin sinnikkäästi loppuun asti vaikka motivaationi olikin välillä ihan hukassa.

Neljä vinkkiä vanhemmille!

• Kehu ahkeruudesta ja sinnikkyydestä. Ahkeruus ja sinnikkyys vievät ihmisiä kohti unelmia!
• Rohkaise opiskeluun! Joskus motivaation ylläpitäminen saattaa vaatia ulkopuolista kannustusta. Kannustamalla nuorta opiskelemaan ja olemalla kiinnostunut nuoren opiskelusta tuot myös esiin uskoasi nuoren mahdollisuuksiin. Muista, että kaikessa ei kuitenkaan tarvitse olla hyvä, ja jokaisella on erilaiset tavoitteet.
• Kuuntele ja ole tukena, kun nuori kertoo lukioarjestaan. Älä välttämättä yritä ratkaista kaikkia huolia, sillä lukiolainen löytää yleensä parhaimmat ratkaisut itse! Kuunteleminen ja lohduttavan olkapään tarjoaminen on kuitenkin monesti paikallaan.
• Muista, että oppiminen vaatii ponnistelua. Osoita tukeasi nuorelle kunnioittamalla suomalla opiskelurauha ja tiedosta, että opiskelupäivän jälkeen nuori voi olla väsynyt.